United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän kysyi, saisiko täällä helposti työnansiota, ja minkälaista. Leski sanoi, että Ihalasta saisi kehruuta ja kaikenlaista ompelutyötä. »Mutta minä olen myöskin ommellut vaatteita kyläläisille, joten teidän sopii minun kanssani yhdessä ruveta ompelemaan.

»Kerranko tahi kahdesti me Iikan kanssa olemme otelleet. Ja yhtä rakkaita muistoja on useimmilla tämän kaupungin pojilla minusta. Niin että jos pojat vanhoja muistelisivat, niin en minä tästä kaupungista miestä olisi saanut», nauroi Liisa. »Mutta voi minua! tässä minä istun kuin maanantaimorsian. Ja äiti kun muistutti, että elä nyt vain tartu suustasi kiinni koko päiväksi. Kuule, Elsa, otathan sinä minulta vähän ompelutyötä tehdäksesi. Minulla ei olisi itselläni aikaa, mutta pahin syy on kuitenkin se, että minä en osaakaan sellaista, joka on vähän niinkuin parempaa. Minä olen niin huono siihen konstiin, että kuulkaahan, Viioska: kun minä kerran rakentelin itselleni paidan, niin äiti sitä katseltuaan sanoi, että sietäisi roiskia sillä minua ympäri korvia, jos kehtaisi aikaihmistä niin häväistä. Ja niin harmissaan kuin olikin, niin nauroi vedet silmissä sille paidalle. Pituutta siinä kyllä oli, sillä siitä tuli kaksi tavallisen pituista pussia, mutta niin kaitainen, niin kaitainen se oli tosiaan pitkä ja hoikka kuin Nahkalan kissa. Vaan ompeleet olivat lujat, minä kun ne omin käsin neuloinkin.

Kotoa lähettivät hänelle vähän perunoita, ja sisareni pani ompelutyötä, jos Iitu joutaisi... Kyllähän, istukaa. Joko siellä pappilassa milloin häät pidetään? Elokuussa ne taitaa tulla. Ei puhunut kumpainenkaan kotvaan aikaan. Entä milloin täällä häät tulee, kysäisi Tauno. Taas Iitu punastui ja painui äänetönnä vaatteita katselemaan. Kaunis hän oli tuossa ikkunaa vasten seisoessaan.

Olipa hän toimittanut sisarelleni helpompaa ompelutyötä, jota hän hoitajan neuvolla kykeni tekemään ja sai siten irrotetuksi jonkun rahakipeneen, millä voitiin silloin tällöin ostaa leipänaula, särvintippu ja joskus pieni voinnokarekin. Sukulaistalon rouva lähetti palvelijallansa sanan, että sisareni ja minä saisimme käydä siellä puolisella kahdesti viikkoonsa olihan sitä siinäkin.

Vaan kuitenkin, kuinka paljoa paremmalla kannalla asiamme ovat nyt kuin ennen! isä on määrätty vaaliruhtinaan painon hoitajaksi emmekä enää taistele epävakaisen elatuksemme tähden; ja minulla on niin paljon ompelutyötä! Minusta tuntuu välisti, Eva, kuin meistä vielä voisi tulla onnellinen perhe."