United States or Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Millä hän maksoi ompelupalkan? kysyi Katru edelleen, vilkaisten samassa Kirriä silmiin. "Torpan akka sanoi Kolkkilan emännältä saaneensa joukollensa talvenpitkää niin paljon lehmän-antia, että vielä saa tuoda lisää ompeluksia, eikä hän sittenkään saa kaikkia maksetuksi", selitti Maija edelleen. "Mitäs Kolkkilan vaimoväki teki? kysyi Katru vähän hämillään.
"Korkean?" keskeytti äiti. »Varmaan siis joku matkustavainen, sillä maaherran ovat poissa ja muuten ei koko kaupungissa ole ketään, jota voisi korkeaksi sanoa. Aateli-sukuiset ja kravut eivät menesty Pohjanmaalla, sanoo tosi sananparsi." "Noh, harvinainen vieras sitte, jos mamma sen siksi tahtoo sanoa", vastasi tyttö, ruveten korjaamaan lasten kirjoja sekä ompeluksia koulusuojassa.
"Kenenkähän ompeluksia ne mahtoivat olla? sillä itsellänsä ei ole niitä varoja, että olisi useampia paitoja ommella", utasi vieläkin Katru, sillä hän luuli saavansa samankaltaisia tietoja Maijalta kuin Lillultakin, sentähden, että hän niin tahtoi. "Torpan akka sanoi niiden oleva Kolkkilan emännän ompeluksia, ja Aina tuli niitä noutamaan", selitti Maija.
Tunsin hänet paikalla. Se oli salaneuvos Wedel näet, jonka rouvalle ja tyttärelle jo olen paljon ompeluksia valmistellut. Ymmärräthän, etten vähin kummastellut tuota ylhäistä käyntiä, ja että kävin hyvin uteliaaksi. Herra salaneuvos tervehti minua, katseli vähän hämillään ympärilleen ja kysyi vihdoin asuiko täällä maalaaja Wald.
Tässä on sisarelta ompeluksia, veisin, jos Iitu joutaisi... Ka, miksei. Eihän sitä taas nyt niin kiirettä ole hänelläkään. Minä sitten tästä kylään pistäyn. Hyvästi vain. Hyvästi. Hyvästi. Tuhannet kiitokset ruustinnalle ja maisterille itselleen, kun nyt rupesitte meidän tautta vaivaa näkemään. Eihän tämä vaivaa ole eikä mitään. Hyvästi. Hyvästi.
Balkongilla näkyi kolmella jalalla seisova pikku pöytä, sen vieressä matala, hienoista virpilöistä nidottu nojatuoli ja jotain pöydälle jätettyjä ompeluksia, mutta ei ketään ihmistä. Omituinen, miellyttävä sekoitus ruusuntuoksusta ja inhimillisistä hajuvesistä tuntui tulevan tästä pimeästä huoneesta, jossa, silmän totuttua pimeään, alkoi näkyä mitä viettelevimpiä lepotuoleja ja loikoilusohvia.
Ingrid sitävastoin haki paraikaa lankarullaa, joka oli pudonnut ompelukoneen taa, ja oli kyykkysillään maassa. Sieltäkö se metsästäjä tulee, sanoi hän nousten ylös ja tyrkkien näkyvistä ompeluksia, jotka ilmaisivat hänen olleen työssä sunnuntaina. Ei mitään hyviä, Ingrid, sanoi Gabriel ja istui tuolille väsyneenä.
Välistä hänen kasvojansa kirkasti sama onnellisen autuas hymy, jonka hän oli onnistunut Hannekselta salaamaan. Välistä taas, kun hänen eteensä sattui keskeneräisten pukujen ompeluksia, hänen silmäkulmansa rypistyivät kiukkuisesti ja uhmaavasti. Pitikö todella ruveta korjaamaan noita ompeluksia kokoon! Niin hassua!