United States or Syria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kreivitär vaikeni. Aikeihinsa ihastunut hän oli, mutta häntä alkoi kuitenkin arveluttaa, mitä kreivi oikeastaan siitä sanoisi... Silloin kuului hänen takaansa ääni: Ja hän sanoo: Ebba, sinä olet palkinnut hänen luottamuksensa valmistamalla hänen häviönsä! Kreivitär hätkähti.
"Sekö se sitten se metsän kiivas on, mikä se oikeastaan on?" kysyi vaimo. "Etkö sinä koskaan ole kuullut karhusta puhuttavan?" kysyi Matti levollisesti. "Hyvä Jumala! karhuko se on, se kauhea peto, josta olen niin monta pöyristävää kertomusta kuullut?! Niinkö lähellä olet kauheaa vaaraa ollut".
SKULE KUNINGAS. Onnetoin mies, mitä olet tehnyt? POOL FLIDA. Kuullut kuninkaani käskyä. SKULE KUNINGAS. Poikani! Poikani! Minä onnetoin; minä olen menettänyt kuningaskuntasi! PIETARI. Ei, te olette voittava. Niin suuri kuninkaan ajatus ei kuole! SKULE KUNINGAS. Vaiti, vaiti! Tässä kysytään enempää kuin miehen elämää ja kuolemaa! Katu Oslon kaupungissa.
Itsehän olet sanonut: 'Ja vaikka äiti unohtaisi lapsukaisensa, niin en minä kuitenkaan sinua unohda'».
Hän ei ollut miltään puolelta semmoinen, miksi tohtori oli mielessään kuvitellut nykyajan emansipeeratun naisen, hän oli vain kaunis, eloisa nainen, jonka tumma tukka oli koottu yksinkertaiseksi palmikoksi niskaan ja jonka silmäin säteilyä ei mitkään lasit varjostaneet. Sinä olet varmaankin katsellut Paulan kuvaa, sanoi Liisa ystävällisesti läheten.
Siis sinä olet kuitenkin pelastettu. Tuo tunteellisuutesi on sinut pelastanut. Se on vielä tietymätöintä. Kylmää vettä ei ollut pihassa.
Se ei vahingoita, jos sinä, jos isä, jos te kaikki, saatte maistaa vähän onnettomuutta myös. Sinä, äiti! sinä olet myös heikko raukka Hiljaa, Gerda, hiljaa! Sinähän puhut äidillesi. Sinä olet orja, etkä uskalla pitää omaa tahtoasi. Ha!
Tiedätkö, koko tämä aika on ollut niin kovasti vaikeata... En aavistanutkaan, että se olisi ollut tämmöistä. UUNO: Se on minun syyni: miksi en lähtenyt ennen. LEENA: Mitä sinä ? UUNO: Olemme ehkä olleet vieläkin liian lähellä toisiamme. LEENA: Liian lähellä?! Liian kaukana! Jospa olisi joskus saanut edes puhua kanssasi, mutta sinä olet kaikin tavoin välttänyt näkemistäkin.
Kaunis sinä olet ja katseesi kiehtoo. Sinä tunnet valtasi naisena, ja sinä nautit siitä, mutta sitä et myönnä itsellesikään. Sinä et tahdo olla rehellinen et tahdo saadaksesi rauhassa leikkiä.
DESDEMONA. Mitä? OTHELLO. Oletko viisas? DESDEMONA. Onko vihoissaan hän? LODOVICO. Kenties kirje häntä suututtaa: Kotihin häntä käsketään, ma luulen, Ja saaren hallitus jää Cassiolle. DESDEMONA. No, sepä oivaa! OTHELLO. Todellako? DESDEMONA. Mitä? OTHELLO. Sep' oivaa, ettäs olet hulluks tullut. DESDEMONA. Kuin niin, Othello armas? OTHELLO. Perkele! DESDEMONA. En ansainnut ma tuota.