United States or Sint Maarten ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Jos näin oikein," jatkoi puolalainen, "niin vivahti tuolta ylihangan partaalta tulipunanen hame. Olempa varma siitä, että tuolla aluksella on joku ruotsalainen aatelisneito, taikka ehkäpä itse Anna-neiti, kuninkaan sisar". "Ei se ole mikään kuninkaallinen pursi," sanoi ruotsalainen äkkiä; "se on erään Tukholmissa asuvan skottilaisen kauppiaan. Minä tunnen sen jo sangen hyvin." "Soo?
"No sitten, käy minun seuraani", pyysi vieras. "Olen sen pikku kylän sielunpaimen, joka näytti sinusta niin miellyttävältä, ja olempa hyvilläni, jos tahdot levätä yön majani suojassa. Tule! Olemme tuskin puolen tunnin matkan päässä kylästä, eikä olekaan sinne pitkä matka." Georg hyväksyi kursastelematta ystävällistä kutsua.
"Kyllähän siinä peräänkatsomisesi hyvinkin auttaa, sillä olempa kuullut Martin noudattelevan Kolkin tytärtä, ja se uutinen ei mahtane kovaa sydäntäsi ilauttaa", sanoi Katru alakuloisen ja miettivän näköisenä, sillä hänellä oli jo tieto Martin ja Miinan ystävyydestä, vaikka sitä oli koettu tarkoin salassa pitää.
Pirjon Katri kehui Aspelaa lumoojaksi, kun sillä tavoin ympäri Liminkaa kierteli. Mutta Aspela sanoi: Minä en ole ainoastaan lumooja, olempa vielä vähän velhokin, sillä minä kierrän aina ensin sen paikan ympäri, jossa asumaan ai'on ruveta. Tiedättehän, että minä olen asunut velhojen maassa monta vuotta ja oppinut velhojen ulkonaiset temput, vaikk'en vielä noituuden konstia sisällisesti käsitäkään.
HAUSSI. Niin, anteeks suo! Meijerhoffille. Vaan sulle taritsen Sen kunnian, kuin koirallen, ett' astut Pois portailtamme! Paljastettu on Alastomaksi häijyytes'; ei voi Sit' ihmisverhot enää peitellä. Oh, inhoittaa noin ruma alaston! Siis juokse pois! Ah jospa voisin vaan! Mutt' olempa kuin tuomiolle nyt Naulittu taikka juuritettu tähän. Toisille. Petytte, herrasväki!
Sitten tuli yhä useampia ihmisiä, kaikki kaksitellen, toinen laahaten toisen sivulla; ja jokaisen ihmisen rinnassa oli suuri punanen ruusu, paljoa suurempi ja kauniimpi kuin metsäruusu. Metsäruusu ajatteli: olempa iloinen, ett'en ole noin suuri ja kaunis, sillä se minut varjelee heidän käsiinsä joutumasta.
Mutta mitä on kaikesta etevyydestäni, olenhan köyhä rotta, äskeinen kerjäläinen, siihenhän katoovat minun kaikki etevyyteni! Hm, olempa kyllä nähnyt, mikä maailmassa on todella arvokasta. Ajat muuttuvat, tiedän mä, mikä ennen oli sopivaa, ei enää pian olekkaan.
No, olkoon menneeksi, en minä semmoisista nimityksistä tule pahemmaksi enkä paremmaksi, sillä olempa usein ennenkin jos jonkinlaisia nimityksiä kuullut.
"Olempa pitkällä ja moni-vaiheisella elämäni ajalla koettanut jos jotakin; mutta sen minä tunnustan, että tämä on oivallisin ja parhain kaikista, mitä olen kokenut.