United States or Nigeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sen vuoksi, että tahtoisin kysyä eräästä talosta siellä, jota nimittävät miksi se taas olikaan? Rookery'ksi", arvelin minä. Hän astui askeleen taaksepäin ja ojensi kätensä epäilevällä, pelästyneellä tavalla, ikäänkuin torjuaksensa minua pois. "Peggotty!" huudahdin minä hänelle. "Minun rakas poikani!" huudahti hän, ja me puhkesimme molemmat kyyneliin ja olimme suljetut toistemme syliin.
»Tule, lapseni, tule onnettoman, hyljätyn isäsi luo. Murheissaan on hän langennut juoppouden syntiin. Vain kaksi kirstua tekee hän vielä, yhden itselleen ja yhden » Hän ojensi likaisen kätensä tytärtään tavottaen, mutta tämä kauhuissaan sysäsi sen kiihkeästi takaisin. »
Verkalleen astui Antti Ellun luokse ja ojensi hänelle pienen uuden piipun, tuommoisen hauskan äkkiväärän, valkopesäisen ja messinki-helaisen, ja piipun mukaan korean, punaisen uuden uutukaisen tupakkikukkaron. "Olkaa niin hyvä, älkää pahaksi panko ja ottakaa omaksenne, niin käski Mikko sanoa", puhui lapsi viattomasti. Omituinen ilon väre sävähti sairaan silmissä, mutta katosi heti.
Vannokaa tämän ristin päällä ehdoton vaiti-olo... Tahdotteko, sanokaa?" Villon ojensi kätensä pyhää kuvaa kohden, joka rippui seinässä, ja lausui vaaditun valan vastaukseksi. "Kiitoksia!" munkki sanoi. "Siitä on jo niin pitkä aika, kun olen mitään puhunut ... muutoin kuin Jumalan kanssa." Fridolin astui hänen eteensä: "Veli Starck, pitääkö minun mennä pois?" "Ei; jää tänne, lapseni.
Silloin yhtäkkiä Anna hyppäsi seisalleen, ja silmänräpäyksessä hän oli temmaissut Kolan wyössä riippuwan pistolin ennen kuin hämmästynyt Puolalainen ehti sitä estää. Anna wetäysi kellarin oween selin ja ojensi pistolin wihollisensa rintaa kohti. Hän oli äkkiä saanut aawistamattoman woiman.
Pari tuntia kuljettua he tulivat suolle, jossa Pekka seisahtui ja ojensi kätensä hongikkoa kohti, joka pisti niemekkeenä suohon. Honkien latvoissa oli koko parvi metsoja. Miehet seisahtuivat myöskin, kun Pekka kysyi: "Eno, saanko käyttää pyssyä?" "Et! En tiedä onko sinussa miestä sitä käyttämään." "No, olenhan minä isän kanssa kulkenut metsiä kahtena talvena ja ampunut monta elävää.
Hahaa!" lisäsi hän ja ojensi pitkää vartaloansa suoraksi. "Herpertti Kaulio ei olekaan jokaisen maitten mittaajan pilkattava." "No mutta kuules nyt, veli hyvä", sanoi nimismies, "ethän sinä todellakaan aikone pelkästä kiusasta ottaa Konkkalan Annia?" Herpertti räjähti nauramaan. "Minäkö? No enhän nyt sentään!
Ja mitä jaloon Montrosen kreiviin tulee, olkaapa herra markiisi hyvä ja katsokaa läpi tämä valtuuskirjani, joka suo minulle täyden vallan tehdä välirauhan teidän kanssanne yllämainitun korkeasti kunnioitettavan kenraalin puolesta.» Markiisi katsahti ylenkatseellisesti siihen allekirjoitettuun ja sinetillä vahvistettuun paperiin, jonka kapteeni Dalgetty hänelle ojensi.
Vaan se kuva pysyi yhä mielessä, ja kun siirtyi hiljalleen pois, niin tuli sijaan köyhäinhuutokauppa. Siinä muodossa se tuli kuin Elsa oli kerran nähnyt. Mutta itse seisoi hän nyt korkealla tuolilla ja myötiin, ruma akka ojensi käsiään ottaakseen häntä. Tuntui kuin se akka olisi seisonut ihan hänen vieressään. Ruumista karsi. Ei olisi uskaltanut katsoa huoneelle, vaikka mikä olisi ollut!
Kolme ystävystä huudahtivat hämmästyksestä. Athos nousi ja ojensi hänelle kätensä. Tervetullut, mylord, sanoi hän; te olette meidän miehiä.