United States or Anguilla ? Vote for the TOP Country of the Week !


Toinen valli oli ensimäistä korkeampi ja rakennettu siten, että se otti vastaan ulkonaisen hyökkäyksen, jos sattui joutumaan vihollisen käsiin; samoin kolmas ja sisin valli olivat toisen suojana. Keskimäistä muuria kiersi, niin hän vielä kertoi, toinen oja, joka, samoinkuin kolmaskin, joka kulki toisen ja sisimmäisen vallin välillä, oli tavattoman syvä.

Kaikki tämän vanhan harmaan tornin ympärillä puhui sanomattomalla surumielisyydellä raunioina olevasta muinaisuudesta: sen vieressä nähtiin suuren götiläisen rakennuksen jäännökset, jotka kohosivat siellä täällä särkyneinä holvikaareina; korkeilla äyräillä varustettu kuiva oja oli entinen vallihauta; olipa se kukkulakin vielä olemassa, jolla paroni muinoin istui oikeutta.

Valkeakukkaisia köynnöskasvia suikerteli akaasia- ja öljypuiden ympäri, myrttihäkit alati viheriöine lehtineen ympäröitsivät nelikulmia joissa durrah ja melooni kasvoivat; iloisesti loriseva oja, joka haarautui useammiksi pienemmiksi puroiksi, kostutteli nuorten pomeranssi-puiden juuria; keväiseen aikaan siellä oli rusinoita, banaaneja, aprikooseja, kranaatteja, ja kukkia kaiken vuotta.

Towin ponnisteltuani walkeaa kohden, tuli poikinpuolin eteeni wankka pystyaita. Waikka lunta oli aidan seljän tasalle, en kuitenkaan uskaltanut yrittääkään siitä ylitse ajamaan, sillä hewonen olisi woinut saada wahingon. Aidan toisella puolella olikin iso oja, ja kauwan sain minä aseettomana telmätä, ennenkuin sain aidan auki ja jonkunmoista siltaa aidaksista ja lumesta tuohon pahaan ojaan.

Ei vaari saanut häntä ymmärtämään tavallisimpiakaan talonpojan asioita. Ei Hinkki tiennyt mitä oja on, mitä lato, mitä virta, mitä niitty, mitä korpi, mitä kartano, vielä vähemmän ymmärsi torpan veroja ja metsänmyynti-asioita, jotka kaikki olisivat olleet välttämättömät ymmärtää vääryyden perille pääsemiseksi.

Mutt' ei hevot raisut harpata hirvinneet. Liki reunaa sen kovin korskuin seisahtuivat, sill' oja eess' oli hirmuna, laaja laukata poikki ja muuten myös yli vaikea päästä, sill' ylen jyrkkään suistuva sen näet pääst' oli päähän kumpikin seinä, ja partaaseen asetettuna paalut 55 pitkät, kärkevät, joit' oli maahan poiat akhaijein taajaan iskenehet vihamiehen torjumiseksi.

Oli kevät-tulvan aika; talon vieritse juoksi iso luonnon oja, ja talon kohdalla oli väkevä koski, jossa oli sen talon jauhomylly. Oja oli vettä tulvillansa ja me sen rannalla.

Saha, joka sillan korvassa aamusta varhain iltaan myöhään surisi ja sähisi, seisoo ja saanee seisoa kuukausia, sillä vesi vei maan, jota myöten kulkevasta ojasta se sai liikevoimansa. Sama oja pyöritti puusepäntehdasta vähän alempana. Yhä alempana oli mylly, jonka ohi kulki herttainen polku vesirännin kuvetta. Nyt ei ole polkua, ei ole ränniä eikä myllyäkään.

Hyvä lapsi korjas sen Pirttiin, laski orrelle; Siipi viel' ei liikkunut Kun jo alkoi laulamaan! Kevään tullen poika laski Varpu raukan lentohon; Kaiken kesää armahasti Alla pirtin ikkunaisen Kiitostansa lauleli, Talven tullen katosi! Oja.

He juoksivat yhteen ja tarttuivat toistensa käsiin. Poltitte kätenne, mitä? sanoi hän korjaten vapaalla kädellään palmikkoa, hyvin hengästyneenä, ja katsoi hymyillen Nehljudofia alhaalta ylös, suoraan silmiin. Enhän tiennytkään, että täällä oli oja, sanoi Nehljudof myöskin hymyillen ja päästämättä Katjushan kättä.