United States or Taiwan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Oikeusneuvos ja hänen tyttärensä nousivat maalle, pyydettyänsä häntä käymään heitä tervehtimässä Kap Trafalgarissa. Sitte astuivat he pitäjänvoudin taloon, vaan hän sousi ulos järvelle. Ylhäällä saksanhaavankin luona he vielä kuulivat airojen loisketta.

"Mitä nyt, Eugen, voitko pahoin olet niin kalpea", sanoi Dora äkkiä katsellen häntä osaaottavasti, "eikä sinulle näy maistavan ruoka. Onko syytä olla tuon näköinen, kun on tullut oikeusneuvokseksi?" Ja hän nauroi hilpeästi ja vallattomasti. "En voi hyvin", vastasi Eugen jäykästi, "saattaa voida pahoin, vaikka onkin oikeusneuvos."

Ja sekin vielä lisäksi, että tuo kaikki oli kohta loppuva, metsät, kentät, taivaat, raitis ilma, kaikki tyyni kohta väistyvä lamppujen, lattiamattojen ja hyasinttien tieltä. Sentähden oikeusneuvos olikin tyttärinensä lähtenyt Kap Trafalgarista, maatalostansa, merelle päin, ensin astuen maantielle ja sitte ajaen pitäjänvoudin pihaan, josta ei pitkältä enää ollut rantaan.

Täällä kai annettanee 'Ensimäinen rakkaus' niminen näytelmä, ja sitten..." "Se on niinkuin sanoin: Hjalmarilla ei ole mitään toiveita tässä huoneessa. Paitsi sitä taitaa tytär katsoa korkeammalle. "Niin," lisäsi rouva oikeusneuvos, "vahinko kun kuningatar Kristina evättiin nimittämästä ruhtinoita, sillä siten..." "Mutta asessori Svaningia kaivataan."

"Mitäpä muutakaan voin tehdä?" vastasi Dora nauraen, "enhän voi erota hänestä sen vuoksi, että hän on oikeusneuvos?" "Eipä juuri sitäkään! Mutta johonkin varovaisuustoimenpiteeseen minä ainakin ryhtyisin.

Oikeusneuvosta häirittiin asterikukkain poiminnassa; mutta maaherran poika oli niin verraton seoitus luontoa ja sivistystä, ett'ei oikeusneuvos ruvennut mitään selkkauksia laittelemaan.

»Noo, onko sattunut jotakin mietittävääkysyi oikeusneuvos. »Joka postissa sitä sellaista nykyisin tulee»... »Niin, tietysti tietysti»... »Ei pitäisi tuoda postia pöytään», huomautti Alette; »se on huono tapa.» »Vähän pippuria vain ruokaan», sanoi Jakob leikillä. »Etkö syökään, JakobKiitos, hän oli jo saanut kyllikseen.

Ennenkuin käytiin pöytään, luettiin kolme, neljä kaukana-asuvilta ystäviltä hääpareille saapunutta onnentoivotussähkösanomaa; ja niiden joukossa pääkaupungista vanhuksilta tullut... Kevätlinnuthan lähtevät lentoon niin aikaisin, kaksi vanhaa varista ei uskalla ulos... Tuon viimeisen oli oikeusneuvos itse lisännyt omin päinsä, sen sanoi Johan Henrik voivansa vannoa!

Kamilla purskahti nauruun, hypähti ylös ja juoksi vastaan isällensä, pisti kätensä hänelle kainaloon ja vei hänet Mogensin luo, joka oli ihan hämmästynyt. Kun päivällinen oli syöty ja kahvi juotu ylhäällä palkongilla, ehdotti oikeusneuvos, että lähdettäisiin kävelemään.

"Oho ... katsokaas vaan, katteinin rouva istuu," sanoi hän ja pyyhki mustanharmaalla paidanhihalla ryppyisiä kasvojansa; "pyydän anteeksi, tulen niinkuin olen, sillä mamseli kiiruhti minua, niin etten saanut mennä sisälle siivoamaan itseäni ... hakkaan tänään oikeusneuvokselle, joka eilen osti koko kasan halkoja, jotka kuivuvat kesällä, sillä, katsokaas, oikeusneuvos polttaa aina vuoden vanhoja puita."