United States or Guadeloupe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ehkä lempivi, Gall, sun joustas', Taikka, Rurmar, sun lauluas' hän. Ehkä olla hän tahtoo Miekkas' seurana, Klesamor. Koitelkaa, se on päätökseni. Ikä kullenki vuoronsa suo. Ken saa lemmen, ken ei saa, Wihan kuitenki hyljätköön. Kronon rannalla luolan varjoss' Impi istuvi soreahius Silloin uljahanmoisna Seisoi Gall aran eessä tuon. "Seuraa mua, Oihonna, lempii Metsämies sua, päivyen koi!
Kedolla silloin läheni, saapui mies. "Oihonna," lausui hän, "sua etsin. Sua kutsuu luokseen Morvenin kuningas, Odottaen ennen koittoa jo." "Sä sanantuoja," vastasi neitonen, "Mintähdeti vanhus noin mua ikävöi? Hän kutsun kuololta joko saanut on, Luo henkien hänkö mielivi jo?"
Mutt' tuikkaavaisten tähtien valossa Oihonna nosti silmänsä kirkkaan Ja ystävälleen kättä hän tarjosi; Näin aaltojen impi saneli nyt: "Kuin vuoren kylmä tuuli, he laulavat, Oihonna leikkii kukilla laakson; Hän aalto ompi päivässä kiiltävä, On silmässä tulta, rinnassa jää. En tuuloseksi syntynyt, aalloks' en, Vaikk'ei, kuin muiden, poveni liiku.
Siell' ilman siintävyydessä pilvi yks' Nyt kulki; sen matkaa katseli hän. "Miss' oot," hän lauloi, "riemu Krualinin, Iäkkään urhon, pilvissä ootko? Käy pilven reunallen alas katsomaan, Oihonna on täällä, ilosi sun. Oi Le, sä muinen isäsi linnassa Loit Gylnandynehen sulokatseen, Sä häntä tänne seurasit Morveniin Jäit vieraaks' soiton, laulujen maan.
Rohkeutta sa suosit, impi, Taistelut sua viehättävät; Niit' on tarjona, joudu! Morsiokseni antau!" Sammalpaadelta nous' Oihonna, Nuorukainen kun lausui tuon, Käteen tarttuen katsoi Häntä silmihin kysyviin. Lausui: "Minusta aina olit Parhain veljistä, Klesamor sä, Yksin Morvenin maassa Miekan tulta kun rakastat.
Niin Oihonna lausui.
Yhden oma Oihonna olkoon, Neito kuin rusopilvinen koi. Maa on tyttöjä täynnä, Muiden valita ääretön. Siis nyt rauhassa lähtekäämme Vanhan luo, joka tornissa on. Ratkaiskoon tämän riidan Vihdoin sokea isämme." Kuninkaan he nyt saapui luokse. "Isä, linnassa kauvan jo on Riita piillyt ja vihaa Rintoihimme se huokunut. Veli veljeä vieroi, toinen Toista seurasi hiipien vaan.