United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta Rikki oli vasta seitsemän vuotias ja alkoi itkeä. Närkästys suolasi surun. Odotappas, sanoi hän sateelle, nyt minä poltan sinut. Pöydällä oli irtirevitty kirjoitusvihkon lehti. Rikki otti lehden ja piti sitä vähän ikkunan ulkopuolella. Seitsemän vesipisaraa putosi lehdelle. Rikki otti tulitikun ja sytytti lehden.
Mutta et voi uskoa miten hän kuitenkin hallitsee koko taloa, vaikka hän onkin niin iloinen. Palvelijatkin pelkäävät häntä eivätkä tohdi sanoa mitään häntä vastaan, kun hän vaan on määrännyt jotain. Se on jotain toista kuin kotona, missä Mari pani minut jauhaamaan kahvia. Mutta odotappas, kun tulen kotiin, niin on kaikki käyvä toisin.
Sen päivän koittaessa, jolloin kaikki nämä bispanialaiset tulevat köyhiksi kuten heidän "don Cezar de Bazano", silloin me tulemme iloitsemaan". "Sinä, André, etukynnessä, kun tulet saamaan kaikki nuo miljonat. Sinun omaisuutesihan on tulemaisillaan toista vertaa suuremmaksi!... Mutta odotappas!
*Brendel*. Muutamista muistoista huolimatta en tahtonut kulkea Rosmersholman ohi, pikimältäni käymättä sinua tervehtimässä. *Rosmer*. Täällä olette nyt sydämmellisesti tervetullut. Olkaa varma siitä. *Rosmer*. Neiti West. *Brendel*. Luultavasti joku hyvin likeinen. Ja tämä tuntematoin ? Virkaveli, huomatakseni. *Rosmer*. Rehtori Kroll. *Brendel*. Kroll? Kroll? Odotappas.
"No odotappas, sä paha poika", sanoi äiti, huomaten ponnistuksensa turhiksi, "jos et tule pois sieltä, et saa mitään illallista. Jää vaan sinne sängyn alle. Kun me syömme illallista, on hänen hyvä olla tuolla sängyn alla". Tämä tapahtui juuri kuin ilmoitettiin että pöytä oli katettu. "Menkäämme täältä", lausui äiti, "pahan pojan suljemme tänne sisään, se on hänen rangaistuksensa".
Tallukat söivät makeisia, laskivat talon-hävitystä ja odottivat näkevänsä maisterin tukassa vielä neljännenkin ilovalaistuksen, jonka lähemmäs tuloa he toisillensa ilmoittivat ystävällisillä tuuppauksilla sekä kuiskutellen: "katsos nyt! odotappas! kohta syttyy!"
Bartholdus Simonis ja Kaarle Olavi. Odotappas Bartholdus! Jahka ensin itse olen kunnialla päässyt tämän Schleipnerini seljästä, niin tulen sinulle avuksi. Ole varova sinä kuin olet haavoitettu! Taivaan Herra! Haavoitettu! Bartholdus Simonis.
Henrik rupesi puhumaan muusta. Kuules, Johannes, sinulla pitäisi olla täällä oma hevonen, sanoi hän, että pääsisit edes ajelemaan milloin haluttaa. Odotappas, sanoi Johannes keskeyttäen. Hän tahtoi nähtävästi vieläkin selittää. Sanoppas, Henrik, alkoi hän, onko maailmassa ketään vierasta, jota sinä rakastat? Kuinka niin?
"Mutta odotappas, aurinko ei vielä ole laskenut, ennenkuin pääsi keikahtaa maahan, itserakas natsarealainen!" Sekstus veteli partaansa ja heitti pilkallisen katseen Joeliin. "Se ei käy niin nopeasti, kuin luulet, ystäväni! Erehtyisinpä suuresti, jos ei tuolla miehellä olisi pää oikealla paikalla ja antaisi teille yhtäpaljon tekemistä kuin väärä profeetta itse!"
No kyllähän minä , mutta selitä nyt vielä sitä ampumishistoriaa. Niin, näetkös, hän rupesi hävyttömästi kosimaan ja minä päätin kysyä häneltä noin että mitä hän oikein meinaa. Ai, odotappas, sanoi Gabriel ja meni nopeasti koneensa luo, joka oli alkanut rätistä.