United States or French Polynesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sis-so!... Pois siitä jo sotatorvet törisemästä. (Touhuaa, nostaa vasun toisaanne.) Jaa, jaa, lapset... Ei se ylpeydessä eikä pumpulipaidassa onni ole, mutta kun sitä iloisesti uskoo piikkopöksytkin verkaisiksi, niin herrana niissä vaeltaa ja iloisena ja riemusta rikkaana elää... Niin että nöyrästi kun sitä vaellatte ... ja kun osaatte antaa itsekullekin niin rovastille kuin lukkarillekin arvon, niin se Herra rakas taivaallinen isä luo teidänkin puoleenne kerran maailmassa lempeän silmäyksen niin että ... nukutte hänen kaikkivaltiaassa turvassaan yönne niinkuin viattomat varpuset oksallansa... Jaa-a!... Jaa-a!... Jaa-a!... So, Emstiinakin ... makuulle siitä. (Ottaa kätkyestä viinapullon, vie sen kuormaan. Itsekseen, pulloa kuormaan kätkien.) Tuon viimeisen viinapullon säästin lukkarille lahjukseksi... Kuuluu olevan viinaan menevä mies... Ja jos tuolle muutaman kymmenen markkaa muuksikin lahjukseksi suikkaisi... Huokeammaksi se tulee, kuin ruveta tällä iällä lukua opettelemaan ja senkin seitsemiä kouluja ja yliopistoja läpi käymään. (Joukolle.) No, komppaniia!... Sen kun jo makuulle... (Ilta himmenee. Joukko alkaa olla jo makuulla.) Jaa, jaa, jaa!... Elät vain ja kulet ja ponnistat ja yrität, mutta!... (
Lepidon malja! LEPIDUS. Minä en voi niin hyvin kuin pitäisi; mutta ilolientä minä en hylkää. ENOBARBUS. Ette ennen kuin nukutte; mutta pelkäänpä, että silloin jo olette liemessä. LEPIDUS. Niin, tosiaankin, olen kuullut, että nuo Ptolomeojen piramiidit ovat sangen sieviä laitoksia; oikein totta, niin olen kuullut. Pompejus, kuule! POMPEJUS. Mitä? Kuiskaa korvaan.
»Rukoilkaa te, Maijaliisa, minun puolestani.» »Kyllä minä rukoilen.» Molemmat olivat vähän aikaa äänettömiä. Maijaliisan hengitys muuttui raskaaksi ja tasaiseksi. Mutta Alman silmät olivat auki yhä. »Maijaliisa, joko te nukutte?» »Mitä rouva tahtoo?» kuului sohvalta sumea ääni. »Minua vaan niin peloittaa.» »Niin kun ette siunaa. Siitä se vaan tulee.» »Enhän uskalla. Jumala minua vihaa.»
KASKI. Miksikä ei; kunniallisten ihmisten ja rosvojen välillä ulkonäössä ei ole mitään eroitusta. Jos rosvot heti tunnettaisiin ulkonäöstänsä, niin eipä oikeuksilla sitten olisikaan paljo työtä. LIND. No, loppuneehan tuo yökin kerran! Lempo, kun on kova! KASKI. Kyllä sillä toimeen tulee, on niitä kovempiakin! Vaan kuin hyvän oman-tuntonne panette aluiseksenne, niin nukutte pian.
Käskin häntä yösijaa hakemaan jostain talosta. Mutta nythän te nukutte taas, ettekä kuule mitään. Antti! Kyllä, kyllä... Yösijaa talosta... Niin ... hyvähän se oli... MATLENA. Meidän pitäisi mennä viemään häntä, jos saisimme hänet kiinni, hän oli niin huono. Mitä arvelette? Antti, vastatkaa! ANTTI. Mitäkö arvelen? En mitään. En yhtikäs mitään. MATLENA. Niin, te ette tiedä, mistä on kysymyskään.
Täällä loppuu elämänne matka; ei mikään voi sitä enään pidentää. Te nukutte jo tuossa seisoessanne." "Rosvohan olette! Mitä olette minulle tehneet?" "Te olette tyhmä raukka; olen nukuttanut teitä uni-juomalla. Te olette jo kerran tätä ennen osoittaneet olevanne tyhmä raukka, sillä minä saatoin teidät jo kerran horroksiin matkalla, koetellakseni uni-juoman voimaa.
Mutta isäni sanoi, että te nukutte myöhäiseen. Hän sanoi myöskin, että ei ole hyvä osottaa teille aluksi kovin paljon sääliä. Olisi vain koetettava johtaa ajatuksianne pois siitä, mitä oli tapahtunut, ja saada teidät tuntemaan, että olette »ystävien joukossa».
Hyvä henki on jättänyt teidät ja te olette vallassa uuden hengen, joka on täynnä maallisia murheita, ylpeyttä, vallattomuutta ja himoja, ja teidän tähtenne pakanat pilkkaavat Jumalan nimeä. "Vai oletteko unohtaneet vanhan vihollisen? Vai arveletteko ymmärtämättömästi sydämissänne että vanha käärme nukkuu? Voi teitä! Sillä te te nukutte!
»Te nukutte», egyptiläinen sanoi silmäillen noita kaupunkeja, Kampanian kunniaa ja kukintaa, »te nukutte! Olkoon se kuoleman ikuista lepoa! Teidän kaltaisianne valtakunnan kruunun jalokiviä olivat muinoin Niilin kaupungitkin!
Hän oli tottunut minä vuorokauden hetkenä tahansa astumaan isäntänsä luo, milloin hänellä oli tärkeitä ilmoitettavia tälle. Nyt hän palasi kertoaksensa hankkeestaan Scyllaa vastaan. Haa, kapteeni, sanoi hän, taaskaan ette koko yössä ole ummistanut silmiänne! Te nukutte vähemmän kuin lintu metsässä.