United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
"No niin, kyllä sellaisiakin löytyy" sanoi mies; ja minä pyysin häntä ulos kanssani, kerroin hänelle että olin upseeri ja kehoitin häntä uskollisuuteen ja rehellisyyteen entistä esivaltaa kohtaan. Uskollisesti hän sitten käyttikin itseänsä, antoi meille paljon tietoja ja ruokaa samaten.
ENOBARBUS. Hän yhtä monta tarvitsee kuin Caesar, Tai meit' ei tarvitse. Jos sallii Caesar, Niin herramme het' ystävänä hälle Sylihin syöksee. Me taas olemme Sen oma, kenen hän, siis Caesarin. THYREUS. Sa, kiitetty, siis kuule: Caesar pyytää. Ett', tilaasi kun mietit, aina muistat, Ett' on hän Caesar. CLEOPATRA. Kuninkaallist' aivan! No niin?
"No niin, hän on kyllä oivallinen; hänellä on viisikymmentä riksiä perintöä vanhan Topiaksen jälkeen tunturituvalla." "Niin minäkin luulen; mutta se paras on, että hän on sievä ja ahkera tyttö." "No, se on tietty; mutta ei rahojakaan ole halveksiminen; ja hänellä on kaksi lehmää ja vähän muutakin, niin että se kyllä auttaa." H
No, enkö sitä jo sanonut sinulle, Erik Aleksandrovitsh; ja tässä on poika, se hieno ja viekas konna Konstantin. Näetkös, tässä on villi-ihminen jo vähän kesynyt, tässä toisessa polvessa, mutta samat piirteet näkyvät vielä hänessäkin. Tämä on hänen aikoinaan kidutettu vaimonsa, eräs Bibikov. Ja tässä on Nikolai Konstantinovitsh hevoskaartin kornettina.
Kun arkkiaatteri on lukenut kanssasi kaiken talvea ja minä kertailen läksyjäsi kesällä, niin luulet kai jo, että olet minulta oppinut Pliniuksen ulkoa. No no, neitsyt Riikka, hyvä pää sinulla kyllä on, se kuuluu sukuun, mutta semmoinen ahma et kumminkaan ole, että ahmisit latinaa, niinkuin ahmitaan velliä, lukemalla yhden läksyn päivässä.
Kakstoista tiimaa neljätoista kertaa! Ja kellon aikaa neljätoista kertaa On hitaamp' armaan poissaolon aika! Väsyttävätä laskua! CASSIO. Oi, anteeks! Mua painaneet on mietteet lyijynraskaat. Kun joutoaikaa saan, tuon pitkän laskun Ma suoritan. BIANCA. Mistä tämä, Cassio? Kai joku uuden ystävyyden lahja! Nyt tiettyyn poissaoloon syynkin tiedän. Vai niin? No, hyvä, hyvä! CASSIO. Vaiti, vaimo!
RISTO. Mitä sinä täällä teet? RISTO. Mitä sinä täällä teet, minä kysyin? HOMSANTUU. Tulin ottamaan sinulta jäähyväisiä, Risto. RISTO. Jäähyväisiä? Vai niin. Olkoon sitten, koska et muuta tahdo. Pahaan aikaan sinä vain saavuit. HOMSANTUU. Kuinka niin? RISTO. Olen tässä juuri poislähdössä. HOMSANTUU. En minä sinua kauan viivytä. RISTO. Etkö? No, se on toinen asia. Mutta sinä näytät niin oudolta.
Ja Ropotti koki panna liikkeelle uskonnollisen tietonsa, tolkutti: Usko tää ... ristinusko tarkoitan ... niin että ... usko kuin usko, tokasi hän lopuksi ja alkoi nyhtää ruunaa ja torata sille, että enemmästä selityksestä pelastuisi. Ja Iivanakin tyytyi saamiinsa, mukaili: No... Tshort hänestä!... Usko kuin usko ja ... Ropotti kuin Ropotti... Vot!
«No, mutta mitä sinä tahdot; ymmärtänethän, että minulla on muuta tehtävätä kuin tässä jutella sinun kanssasi. Sano, mitä sinä tahdot!« «Ja sitäkö kysyy kreivi G. Katrilta? Mitä hän tahtoo, hän, joka kahdeksatta vuotta on kärsinyt enemmän kuin tuomittu helvetissä!« Kreivi pelästyi. Katrin ääni oli hänen ytimiinsä saakka tunkeunut. Kreivi silmäili häntä tarkemmin.
»Kuinka sinä uskallat kakaroita noin suututtaa?» rupesivat taas miehet kiusaamaan. »Tappavat sun vielä, kun kolmiloukkoseen satut niiden kanssa.» Kaaperi ummisti tihruja silmiänsä. »Tappakoot», sanoi, »missäs minä silloin olisin?» »No se tuota nyt on asia, että sinäkin olet aina sillä paikalla.» Naureskelivat huuliinsa kuin hassut, »väkevää» miestä pilanansa pitivät.