United States or Burundi ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän antoi tälle laaksolle nimeksi Paratiisilaakso, ja joelle nimen Guadalquivir, koska se oli aivan yhtä suuri kuin senniminen joki Cordovan kohdalla. Rannalla näkyi olevan kauniita kiviä; joki tuntui purjehduskelpoiselta. SUNNUNTAINA JOULUKUUN 16. P
Kuvun laitoineen vienoon väikkeeseen ilta luo ja kilpileiman, nimen taideniekan reiman. Hei, joukkohon! Työmiehet, kapsuttakaa jalkaa! nyt kellon vihkiäiset alkaa. *Concordia* sen nimi on. Niin sopuun, yksimielisyyteen vahvaan Se liittäköön ja kootkoon rakkaan rahvaan.
Tämän suoranaisen ulkomaan kaupan kautta näyttää Ruijan väestö kohonneen jotenkin hyvään varallisuuden tilaan, joka oli yleinen ei ainoastaan porvareissa eli varsinaisissa kauppiaissa, vaan koko väestössä ylimalkaan; sillä nimen omaan mainitaan, että useimmilla talonpojilla oli omat aluksensa.
Muistuu mieleeni monta hetkeä, kun tyvenessä valtamerellä lepäilimme emäpurjeen kalveessa, ja te juttelitte minulle Grakkuksesta ja Timoleonista... Ja paraimpia ystäviännehän vieläkin on jalo Algernon Sidney, jonka mukaan olette antanut nimen kauniille prikillenne. Vaiti! sanoi Vanloo ja tukki kädellään Sigurdin suun. Sinä, ystäväni, olet huono politikoitsija, sen vakuutan sinulle.
Nätti tyttö olenki ja nätimmäst' ei lukuu; En minä tällä polvellani pojan viereen nuku. Nätti tyttö, siivo tyttö, siivon nimen kannan, Enpä minä joka pojan halatakaan anna. Tyttö pieni hienonen, hintelä ja hoikka; Eipä minussa joka pojan vastinetta ookkaan. Paljon meillä poikia käypi, vaan ei minua vasten, Pikkuist' ennen päivän nousua katoovat kuin kaste.
Mukaani ottamat alkuasukkaat selittivät merkeillä niitä olevan niin paljon, ettei niitä osaisi laskeakaan, ja sanoivat minulle useamman kuin sadan saaren nimen. Koetin saada selville, mikä niistä olisi suurin ja päätin lähteä sille, kuten myöskin tein. Se on noin viiden meripenikulman päässä siitä, jonka olen nimittänyt San Salvadoriksi; toisia on lähempänä sitä, toisia taas kauempana.
Ja kaupunki tuntui hänestä kahta kuolleemmalta ja ikävämmältä, kun ei ollut tätäkään ainoata tuttua. Hän oli taas kuumalla kadulla, suu irvessä. "Mikäs siinä on muu edessä kuin mennä vaan Gabrielia tavoittamaan", ajatteli hän. Taas hän otti kirjeen esille ja luki kadun nimen, sitten lähestyi seisovaa valkotakkista polisia ja kysyi minnepäin piti mennä löytääkseen semmoisen kadun.
Kun molemmat vuorotellen olivat niistä seikoista selvää tehneet, kysäisi kuvernööri nyt vasta, keitä he olivat. »Hautala», matki hän kuultuansa Jannen nimen ja kiinnitti terävän katseensa epäilevän näköisenä mieheen. »Sama mies, jolla oli käräjäasia tuomari n kanssa?» »Sama.» Kuvernööri kohautti olkapäitään: »Sinä olet laittanut muidenkin virkamiesten kanssa kaikenlaisia rettelöitä?»
He katselivat minua lakkaamatta uteliaasti ja iloisesti; minä olisin mieluisimmin juossut pois, vaan siinä oli jotakin selittämätöntä, mikä vastustamattomasti pidätti minut siellä ja minulla oli silloin luja usko, että se "jotakin" oli vaan haluni saada kuulla puhuttavan äsken mainitun nimen omistajasta.
Ei niitä olisi tarvittu; Kyösti pelkäsi ja vapisi ilmankin. Vaan nyt huusi Kyösti nimen, huusi hirmustuen, ja haamu vetäysi vuorostaan hämmästyen takasin. Kyösti oli huutanut: «Johannes, veljeni!« Vuosikausiin eivät veljet olleet tavanneet toisiaan. Nyt he tapasivat. Molempain asema oli kummallinen. «Pettynyt!« sanoi Johannes liikutetulla äänellä. «Sinun julma aikomuksesi ei onnistunut«.