United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oli mukana vv:n 1788-90 sodassa ja seuraavassa sodassa Sandelsin prikaatin kykenevimpiä upseereja. Ylennettiin Pulkkilan taistelun jälkeen everstiksi. Hän oli Sandelsin lähin mies päällikkyydessä Virralla. V. 1809 hän vielä taisteli Pohjois-Ruotsissa. Korotettiin samana vuonna aatelisarvoon ja sai silloin nimen Edelstam; eli sitten Ruotsissa, oli maaherrana ja kuoli 1825.
Ja missä hänen kurja ruumiinsakaan on, kun ei kylänväkikään löytänyt... Siitä kuitenkin saamme iloita, että olemme hänen hyväkseen tehneet, mitä olemme voineet... Taas kuuluu tuo Lintu Hermannin nimi... Kuulee aivan selvään, että siitä katkeruudesta ne työntävät tuota roskaa, kun sinä viekkaudella sait päätetyksi tämän pappilan suurentamisesta... Tuhat täytinen, no mistä ne ovat kaivaneet tuon Lintu Hermannin nimen.
Ja ajatellessani tämän kivipatsaan rakentajia muistui mieleeni pyhän kirjan kertomus Baabelin tornin rakentajista, miten he löysivät Sinearin kedolla sopivan paikan ja alkoivat rakentaa taivasta tavoittavaa torniansa *tehdäksensä itsellensä nimen*. Tuhansia vuosia oli kulunut siitä, kun tämä muistomerkki, jonka piti läpi aikojen säilyttää tekijäinsä nimet, oli paikallensa pystytetty.
Raskaana ollessaan ja kaikkien hylkäämänä oli hän alati katsellut hurskaan erakon kuvaa, niin että tämän kuvittelun voimasta hänen kohtunsa hedelmä oli saanut jotenkin samallaiset piirteet; tästä syystä hän oli pojalleen antanut saman nimen ja omistanut hänelle suojeluspyhimykseksi tuon hurskaan miehen, joka oli viettänyt elämänsä kaukana ihmisten piiristä, missä hän itsekin oli tullut petetyksi ja sitte hylätyksi.
Hän sit' ei ole voinut hukata; On naiset hällä taatut, valan tehneet; Varkauteen heitä vietelläkö voisi! Ja vierasko! Ei, hän on hänet maannut: Tuo tuoss' on haureuden tuntomerkki. Niin kalliista hän porton nimen osti! Tuoss', ota palkkas! Kaikki hornan henget Jakaukoot teidän kesken! PHILARIO. Malttukaa! Ei tässä kyllin todistetta sille, Ken luottaa tahtoo.
Pöydän päässä istui piispan valtaistuimella, joka kiireesti oli tuotu tänne suuresta neuvottelusalista, itse pelättävä Ardenni-vuoriston Metsäkarju, mies joka täydesti ansaitsi tämän hirvittävän nimen, josta hän näytti itse iloitsevan, ja jonka ansaitsemiseksi hän tekikin kaikki voitavansa.
"Kuninkaallinen sihtieri Gabriel", sanoi hän hymyillen, "minä olen ainoastaan sattumaltansa muutamilla iltasilla kohdannut kamreerin ja, jos en väärin muista, oli se eräässä kukkaisjuhlassa, jossa sain sen kunnian..." "Ha ha, veli suopi anteeksi; vanhaksi tultua on muisto heikko... Ja tämä on veli Gabriel ... Gabriel, nyt muistan hyvin veljen nimen. Veli Gabriel mahtaa esitellä..."
Mutta ettei kukaan upseereistani, miten suurta sukua hän lieneekin, voisi pitää sinua, talonpojan poikaa, itseänsä halvempana, tahdon vielä antaa sinulle nimen, vaakunan ja ritarin kannukset. Mene, nuori mies ... mene poikani, uudisti kuningas ja hänen äänensä valtasi käsittämätön liikutus, ja osoita, että olet ansainnut kuninkaasi kiitollisuuden! Kuolemaan saakka!
Meidän täyty kunnioitetuilta lukijoiltamme pyytää vielä vähän kärsivällisyyttä, katsahtaaksemme pikimmältään erääsen kolmanteen paikkaan; sitte menemme mekin heti sinne. 'in komitatin hallintokaupungissa asui eräs nuori leskirouva, Julia Csalváry, jota yleinen mielipide nimitti maailman-naiseksi. Semmoisen nimen saamiseen ei tarvita suuria ansioita.
Mutta myymälässä sattumalta olevaan väkijoukkoon teki tämän nimen julkinen mainitseminen vaikutuksensa samoin kuin vastaanottohuoneessa vartovaan vieraaseen, jolle Tom ulospistäytyessänsä oli sanonut: »anteeksi ... hetkinen vain ... kysäisen vain pientä asiaa tuolla ulkona.» Silmänlumeiksi!