United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Auno, Leena ja Matti olivat paenneet navettaan ja istuivat siellä muurin vieressä halkoläjän päällä, kun Mikko ja Tuomas menivät sinne. Ennenkuin Mikko kerkisi virkkaa mitään, tekeytyi Tuomas iloiseksi ja sanoi kovalla äänellä: Ei auta itku markkinassa. Semmoista se on, että lähtö teillä on tästä talosta, mutta onsihan se on taivaan alus.
Hänellä oli mukanaan lyhyt pihlajakeppi, mutta vaan näön vuoksi, sillä hän ei koskaan lyönyt eläimiä, vaan houkutteli lehmät mukaansa, vaikka se olikin alussa sangen vaikeaa. Karja näki nyt ensi kerran auringon valon ja hengitti raitista kevät-ilmaa oltuaan kuusi kuukautta pimeään navettaan suljettuna. Oli hupaista nähdä heidän kummastustaan ja iloansa.
"Jo syövät manalan matkamiehet," vastasi isäntä; "mutta annetaanpa heidän rauhassa syödä ja kylpeä; mennään me navettaan karjaa katsomaan." Navetassa tehtiin myöskin taikatemppuja, joita silloisilla ihmisillä oli tapana tehdä, ja joita emme katso tarpeelliseksi tässä kertoa. Mutta mitäs olivat nuo manalaiset saunassa syöjät?
Ja niin alkoi hän taas taapostaa, hiljalleen hinausi portille, jossa ei enää kinosta ollut niin vaivaksi asti. »Odota vähän, Heluna», jupisi hän, kun kuuli lehmänsä ammuvan. »Täältä saat vähän aluksi, ja heti sinua tullaan noutamaan», sanoi hän aivan kun hyvitellen. Portaitten päähän kelkan saatuaan otti hän heinätukon kainaloonsa ja juoksunkynttä meni navettaan.
Oli sille meidän timperille, joka uuteen talliin sillan niskoja laittaa, kertonut että hän nyt kostaa sen, kun te ette olleet keväällä ruvenneet siihen uuteen navettaan vesikourun tekoon. Sillä p llä pitääkin aina olla yksi kiusattava. Silloin kun ei saa muita niin kiusaa omaa rouvaansa." "Se rouva näyttää niin kelpo ihmiseltä." "Se on ihan ihmisten parhaita.
"On kuulunut kertomuksia että teidän mökissänne pidetään luvatonta viinan kauppaa", sanoi joukon johtaja tupaan mentyä. "Se on valhe", sanoi mökin vaimo. Mies sattuikin olemaan metsässä. "En minä usko, minä tahdon syynätä mökkinne." "Syynätkää vaan joka nurkka, ei löydy." "Ei tuota täällä näy, vaan mennäänpä katselemaan muista huoneista." "Vaikka mistä, ei löydy." Miehet menivät navettaan.
Kapteenin äreys ja synkkämielisyys rupesi surkuttamaan Kerttua, ja kerran hän pani huivin päähänsä ja esiliinan eteensä mennäkseen vihdoin navettaan katsomaan mitä se siellä oikein tekee. Kapteeni oli siivonnut navetan, ja istui lypsämässä. Kerttu tuli oikein liikutetuksi.
Mutta kyllä se vielä siihen kyllästyy, ajatteli Kerttu, ja vältti visusti jalallansakaan navettaan astumasta. Kerran sanoi Kerttu: Suuressa farmissa avaa lehmänhoitaja vesikraanan ja puolessa tunnissa juottaa tuhat lehmää, mutta sinulta menee puoli päivää kahden lehmän hoitoon! Kapteeni vastasi: Vähemmin menisi, jos Kerttu auttaisi.
Jospa ne nyt pian saisin kunnolla kotiin navettaan kaikki kymmenen." "Tuolla maantiellä näet niiden vaeltavan kotiin. Ne saapuvat kaikki terveinä ja kylläisinä perille." "Joko ne menevät? Ei, odotappas hieman, minä toivon itselleni jotakin muuta." "Viimeinen toivosi on täytetty. Toivoa kyllä saat niinkauan, kuin elät, mutta toteuttaminen ei ole enää minun, eikä sinun vallassasi.
Syöttötalon edessä on iso tori, vaan se oli pimeä, eikä näkynyt muuta kuin iso joukko vossikoita, rinnan niin pitkässä rivissä kuin tästä tuonne navettaan. Menin sitte yhtä puhuttelemaan ja kysyin, että »paljostako veisi Ville Taskiseen elikkä Keisarin kaartiin?» Uhkasi viedä 75 pennistä, mutta piti poliisilta ensin hakea lippu.