United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eikö narri hän ole, joka tuosta narriudesta viel' etsii hyvän puolen, jotta vois tuon hyvän puolen vuoksi osaa ottaa myös itse tähän narriuteen? Vai mitä se ois? NATHAN. Al-Hafi, joutuin pakene taas erämaahasi! Mä pelkään, että ihmisten keskellä voit unhoittaa pian ihmisyytes. DERVISHI. Sitä itsekin mä pelkään. Hyvästi! NATHAN. Noin äkin pois? Al-Hafi, karkaako sult' erämaas? Hoi, varrohan!
Te pian sisään! Mitä saanen kuulla! NATHAN ja DERVISHI. DERVISHI. Niin, ällistelkää suurin silmin vain! NATHAN. Sinäkö? Näänkö oikein? Dervishi noin loistava! DERVISHI. Miks' en? Vai eikö mitään, ei mitään dervishistä tehdä vois? NATHAN. No totta vois! Mut aina luullut oon, ett' aito dervishi ei salli tehdä itsestään mitään. DERVISHI. Kautta profeetan! En aito dervishi lie varmaankaan.
Mä syöksen portille! Ja todella: te tulettekin, tulettekin siinä! Mi ihme! Kaiken aikaa sieluns' oli vain teidän luonanne ja hänen. NATHAN. Hänen? Kenenkä hänen? DAJA. Miehen, joka hänet pelasti liekeistä. NATHAN. Ken on hän? Missä? Ken pelasti mun armaan Rechani? DAJA. Hän nuor' on ristiritari, jok' äsken juur' oli tuotu tänne vankina ja jolle Saladin soi armon. NATHAN. Mitä?
Tekään, näes tekään, kauppamiehet, koskaan ette käteistä rahaa liian paljon saa! NATHAN. Ja miksi ensin näistä turhista? Näen tuolla kyynelsilmän, kuivata sen haluaisin paljon ennemmin. Tyttäreni kai vielä oot? RECHA. Oi isä! NATHAN. Toisiamme me ymmärrämme ja se riittääkin! Sä tyynnä pysy, iloisna! Jos muutoin sydämes viel' on omas! jos vain sitä ei uhkaa mikään menetys! Viel' on isäsi omanas!
Missä ovat siis nuo sukulaiset? NATHAN. Missäkö? RISTIRITARI. Ja keitä? NATHAN. On ennen muita ilmaantunut veli, jolt' on siis teidän Rechaa kosittava. RISTIRITARI. Velikö? Mikä on hän? Sotilas vai pappi? Sanokaa, ma jotta tiedän, mit' odottaa ma saan. NATHAN. Ma luulen, ettei lie kumpikaap hän tai on kumpikin. Hänt' oikein viel' en tunne. RISTIRITARI. Entä muutoin?
Nathanin talon palmustoon päin avoin etehinen, kuten I,1:ssä. Esille levitettynä osa tavaroita sekä kalleuksia, joista siellä on puhuttu. NATHAN ja DAJA. DAJA. Kuink' ihanaa! Niin valiota kaikki! Oh kaiken tään te yksin antaa voitte. Hopeakangas kultareunainen tuo miss' on kudottu? Kuin kalliskin? Hääpuku vasta tulis siitä vaikka kuningatarten ylle! NATHAN. Miksi juuri hääpuku?
NATHAN. Ja mitä käytän? Tilaisuutta mihin? DAJA. Oh, älkää oudostelko!
Nukkuessaan valvoo ja valvoessaan nukkuu hän: niin vuoroin maan kasvi on hän, vuoroin taivaan henki. NATHAN. Voi lasta! Voi meit' ihmispoloja! DAJA. Tän' aamuna hän silmät kiinni kauan kuin kuollut makas. Sitten äkisti hän nousi huutain: 'Kuule! Kuule! Tuolla jo saapuu isän kameelit! Ja kuule! Myös isän ääni hellä! Kohta sammui taas hänen katseensa ja patjalle pää raukesi, kun käden tuki vaipui.
Kiitos, riemu ei häntä liikuta ja kylmänä hän saaliins' alas laskee, väkijoukkoon pois katoaa! NATHAN. Ei ainiaaksi, toivon. DAJA. Taas näimme sitten lähipäivinä tuoll' astelevan hänen alla palmuin, jotk' ympäröivät Vapahtajan hautaa.
Etkö mitään sä ole hälle kuiskannut? DAJA. Mä? Hälle? NATHAN. Miss' ovat lähetit? DAJA. Tuoss' ulkona. NATHAN. Heit' itseni mun varovaisinta ois puhutella. Tule! Kunp' ei tässä vain patriarkan ole juonia. DAJA. Ja mä mä vielä aivan muuta pelkään. Saa nähdä! Ainut luuloiteltu tytär noin rikkaan juutalaisen, eiköhän myös muslemille kelpais?