United States or Niue ? Vote for the TOP Country of the Week !
NATHAN. Hän yksin on, ei ystävää, ei rahaa, joll' ystävän vois palkata! RECHA. Ah isä! NATHAN. Hän toivotonna, vailla lohdutusta, ja tuskain, kuolon saalihina makaa! RECHA. Ah missä? NATHAN. Mies, jok' alttiiks itsensä soi liekeille vuoks aivan ventovieraan vuoks ihmisen DAJA. Ah, Rechaa säälikää! NATHAN. Ei tuntea, ei edes nähdä häntä, pelastamaansa, vaivat kiitoksen häneltä säästäin...
NATHAN. Ette? Ette, Daja? Kas, mitä haittaa! Julmat haaveilijat! Josp' on se enkeli nyt sairaana! RECHA. Sairaana! DAJA. Sairaana! Ei, älkää toki! RECHA. Mua kylmä karmii! Daja, koetas, kuin jää on otsani, niin lämmin muulloin! NATHAN. On tottumaton ilmanalaamme tuo nuori frankki, tottumaton nälkään, säätynsä kovaan työhön, valvontaan. RECHA. Sairaana! DAJA. Nathan niin vain arvelee.
Mulle hänet antakaa ja pian! Olkoon sitten teidän tytär tai älköön, olkoon juutalaisen lapsi tai kristityn se yhtä kaikki on! Tään enempää en nyt, en koskaan vasta mä ikänäni tästä kysy teiltä, kävipä miten kävi! NATHAN. Luulette kai tuiki tarpeen mulle olevan totuutta peittää? RISTIRITARI. Olkoon miten on!
SALADIN. Etunsa todellisen, tarkoittanet? NATHAN. Ois totisesti silloin itsekkäin myös älykkäin. Ja älykäs ja viisas ois silloin totisesti yhtä samaa. SALADIN. Sun todistukses tukee mitä juuri kumota tahdot. Edut ihmisen sa tunnet todelliset, mut ei kansa. Oot yrittänyt tuta ainakin; oot niitä pohtinut: se viisaaksi jo yksin tekee. NATHAN. Jona itseään jokainen pitää. SALADIN. Kyllin kainosteltu!
Hänt' ihastuen menin kiittämään ja pyysin, vannotin, ett' edes kerran viel' armaan tyttölapsen luokse saapuis, jok' ei saa rauhaa, ellei jalkain juureen saa hälle tuoda kyynelkiitostaan. NATHAN. Kuin kävi? DAJA. Turhaa! Kuuro hän on meille, mua varsinkin vain katkerasti pilkkas... NATHAN. Te siitä säikähtäin... DAJA. Ei ensinkään! Ma joka päivä uudest' yritin ja joka päivä uutta pilkkaa kestin.
NATHAN. Ei silti tämä Konrad isänne ollut. Ristiritar' oli hän niinkuin tekin; oli naimaton. RISTIRITARI. Oh sekö ! NATHAN. Miten? RISTIRITARI. Sekö estäis häntä isäni olemasta? NATHAN. Pilaa vain! RISTIRITARI. Ja teill' on kovin ahdas aatos tässä! Mit' oiskaan siinä! Lehtolastakaan, äpärää, ei voi siltään halveksia. Vaan sukujohtoni jo jättäkäämme niin omastanne pääsette te myös.
DAJA. Eestaas hän palmuin alla astelee ja taittaa silloin tällöin taatelin. NATHAN. Ja syö? Kuin mies? Kuin ritari? DAJA. Mua miksi taas kiusaatte? Jo Rechan valpas silmä tiheiden palmuin takaa hänet keksi, vain häntä vartioi. Te oitis menkää luo hänen, Recha pyytää, vannottaa. Oi heti! Recha ikkunasta viittaa, hän käykö kohden vaiko loittonee. Oi heti! NATHAN. Selästäkö kameelin näin suoraan?
AL-HAFI. Shakmatti kerrassaan hän tahtoo olla, hän sanoo. Tahtoo! Peliäkö moinen! NATHAN. E-hei! Niin peliä vain leikitään! AL-HAFI. Vaikk' eipä tyhjän päältä pelattu! NATHAN. Kenelle rahat siirtyi, vähät siitä. Mut ettei sua kuullut ees! ei korvaa asiaas lainannut niin tärkeään! ei ihastunut kotkankatseesees! se sehän vaatii kostoa vai mitä?
Oli aatokseni, hänt' etten ennen näkis, puhuttelis kuin omakseen mua sais hän nimittää, nyt pois se aatos! Minä riennän heti .. NATHAN. Seis, minne? RISTIRITARI. Hänen luokseen! Näkemään, täss' onko tytön sieluss' urhoutta kylliksi päätökseen, mi ainoa ois hänen arvoisensa! NATHAN, Mihin? RISTIRITARI. Siihen, ett' enempää ei veljestään tai teistä hän välitä NATHAN. Vaan ?
Ei silti, ett' ois sukupuustanne minulla epäilystä pienintäkään. Ei, taivas nähköön! Abrahamiin asti sen oksa oksalt' osaisitte näyttää! Siit' asti itse tunnen sen, ja valoin voin vahvistaa. NATHAN. Te katkeraksi käytte. Vaan ansaitsenko sitä? Kielsinkö jo jotain teiltä? Sanoistanne vain en teit' oitis kiinni ota siinä kaikki. RISTIRITARI. Ah niinkö? Siinä kaikki? Anteeks siis!!...