United States or Lebanon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta myötätuntoisuutensa rahvasta kohtaan, kiintymyksensä työväkeen, jonka henkisen ja aineellisen aseman parantamiseksi hän siihen saakka oli taistellut, pääsi hänessä voitolle. Huolimatta siitä, että hän mahdollisesti ottikin vaarallisen askeleen, ei hän voinut vastustaa halua, joka pakoitti tällä hetkellä pitämään työmiesten puolta.
Eikö hän vain ollut syvän intohimoisen myötätuntoisuutensa työmiehiin hurmaamana puhumalla kadottanut oikeutensa olla Herran palvelija ja kirkon poika? Hän ei voinut vastata noihin kysymyksiin, jotka hajanaisina, toisistaan riippumattomina kuohuivat hänen kiihtyneessä mielessään.
»Minä en aiokkaan mennä pois», sanoi hän, ja hänen kasvoillaan väreili mielenilme, joka osotti hänen myötätuntoisuutensa selvemmin, kuin tuhannet sanat, »Ette saa pitää meitä niin sydämettöminä, kuin olemme ehkä näyttäneet jättäessämme teidät yksin. Olen tuskin voinut nukkua rahtuakaan viime yönä, sillä mieleeni johtui alinomaa, kuinka omituiselta teistä mahtanee tuntua, kun heräätte aamulla.
Hänen sen aikaiset kirjeensä ovat täynnä helliä, äidillisiä kuvauksia lasten kehityksestä, heidän toimistaan ja tulevaisuustuumistaan. Mutta vaikka yhteiset asiat niissä syrjäytyvätkin yksityisten harrastusten tieltä, ei kirjoittajassa kuitenkaan huomata tuota sydämmen syksyä, joka tekee ihmisen kylmäksi muitten kärsimyksille. Hänen lämmin myötätuntoisuutensa pysyi muuttumattomana.
Sellainen joutava kinastelu ja alituiset kiistat jäytävät ja hävittävät rakkauden ja totuuden ylevän ihanteen, jota heidän oikean ja syvän myötätuntoisuutensa ja jalojen luonteen ominaisuuksiensa vuoksi olisi ollut mahdollinen jossain määrin toteuttaa. Heidän avioliittonsa ei täytä heidän toiveitaan. Toisinaan he oikein kauhistuvat ajatellessaan, etteivät pidä toisistaan niinkuin ennen.
Hän veti väkisinkin heidän myötätuntoisuutensa puoleensa. Vanha rouva huomasi, kuinka mieluista tämä apulaisen toimi hänelle oli, ja niinpä hän pyysi vieraan nostamaan tuoleja illallispöytään ja tuomaan vadin kyökkipöydältä. Ette usko, kuinka mieluista minun on olla tässä hauskassa kyökissä. sanoi hän, asetellen vanhan rouvan kanssa silavanpaloja vatiin.
Ollen yhtä harrassydäminen kuin Aadolf ja milteihän yhtä kiivas, kun hänen oikeudentuntonsa ja myötätuntoisuutensa joutuivat kuohuksiin, syleili Eerikki ystäväänsä ja selitti mitä innokkaimmin sanoin hyväksyvänsä hänen ajatuksensa ja menettelytapansa, joskin tämä, kuten odottaa sopi, ei ollut vapaa inhimillisen heikkouden vaikutuksista.