United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kuulkaas, Nastjenka, tiedättekö mitä? Minä menen pois luotanne. Todellakin tuotan minä teitte vain vaivaa. Nyt on teillä omantunnon nuhteita siitä, että te nauroitte. Minä en tahdo, en varmaankaan, että te paitsi murhettanne... Minä tietysti olen syyllinen, Nastjenka, mutta suokaa anteeksi minulle." "Pysähtykää, kuulkaa minua loppuun, voitteko te odottaa?" "Mitä varten odottaa? Mitä?"
MARGARETA. Tämä kantakoon siis murhettanne, muistaissanne kuvaa toisesta Numantiasta. KARIN. Mutta kiivaasti liehtoo rintanne, mun isäni. Te voitte pahoin! CONON. Ooh ei vaaraa! Tunnenpa vaan kuuman janon ja joisin vaihka verta, Moskoviitan verta. Taluta minua, likka, tuonne lähteelle; hämmentäähän näköäni verinen, verinen hämärä. Ah olisin nyt kymmenen vuotta nuorempi! Osota minulle polku.
On Teillä luja tahto, riistää voi se rauhan, jonka tyyni tunto soi; mut tärkein usko on, mi kapinoi ei vastaan. puoleksi leikillään ja totisena. Murhettanne varrotkaa vain, mi hyytäin käy kautt' elon kenttäin aavain, yöt, päivät jäytää lailla sielun soiman. Te silloin tunnette mun uskoin voiman. Lähtee naisten joukkoon. hillitysti. Te ette sovuss' elä milloinkaan.
"Neiti Margery", sanoi hän, "ette saa murhettanne voitetuksi." En, halvaus oli kohdannut päätäni, eikä se koskaan enää voinut terveeksi tulla, käteni olivat vapisevat ja heikot, erittäinkin se, joka oli hermoton. Sitä voimaa, jonka Stefanin huoneessa olin menettänyt, en takaisin saisi ennenkuin jälleen nuoreksi tulisin, juotuani elämän lähteestä, joka virtaa Jumalan ja Karitsan istuimesta.