United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Eräänä päivänä, kun Lassi kohtasi Hannan kahdenkesken, sanoi Lassi: "'Kyllä minä tuon teille lintuja ja jäneksiä sitte kun tulette Rauhaniemen emännäksi'. "'Tuopiko Lassi? sepä on oikein siivosti'. "'Tuon', vastasi Lassi, suuret kyyneleet silmissä. "'Tuopiko Lassi kernaasti? "'Tuon oikein kernaasti', ja puhkesi itkuun. "'No, miksikä Lassi on niin murheissa, mitä on tapahtunut?
Meitä he tahtovat kestitä niinkuin parhaita ystäviään, joilta he ovat niin monta hyvää neuvoa saaneet ja jotka olemme heidän paljoissa ja raskaissa murheissa niin vahvoina ja lujina alati seisoneet.
Toinen Kohtaus. Paroni Pantzarsköld. Katri. KATRI. Ei kuulu Jaakkoa viel' takaisin. Oi, josko hyvää tietäisikin tuo! On lohdutusta toki murheissa, Niin painamissa, että paroni On päässyt tuskan vuotehelta. Tänään Jo varsin reippahalta näytätte.
Tuon tuostakin saamme aina kuulla niitten kalisevan sinun ympärilläsi, niinkuin Gersdorfien perhe-aaveen kahleet. Sinä et voi koskaan kokonaan uskoa, rakas, hyvä sisar, ettei Jumala ole enemmän mieltynyt sinuun, kun olet murheellinen, kuin jolloin olet onnellinen." "Hän on usein likinnä", arveli Eva lempeästi, "kun olemme murheissa."
"Niin kyllä" vastasi äitini miettiväisesti, "monta murhetta, mutta monta riemuakin. Ja kuitenkin, Kitty, rakkaus, ei osoita itseänsä murheissa eikä riemuissa, joihin aina hämmentyy niin paljon itsekkäisyyttä, vaan velvollisuuden tunnossa.
"Tiedä, turhamainen saraceni," vastasi kristitty arvelematta, "että herjaat Jumalan lahjoja isäsi Ismaelin herjauksella. Rypäleen mehu on hänelle, joka siitä viisaasti nauttia tahtoo, annettu mielen ilahuttamiseksi vaivan jälkeen, virvotukseksi tautivuoteella ja murheissa lohdutukseksi.
Tuletko sinä tänne Pappia neuvomaan ja opettamaan, mitä hänen pitää tekemän? Mene tiehesi puheinesi. Minä olen hengellinen paimen, joka pidän huolta köyhistä sieluista, ja joka päivä rukoilen heidän edestänsä. Mutta sinäpä tahtoisit, luulemma, tehdä minua sianpaimeneksi.» Kappalaisen näin puhuttua vihastununna, Toivonen meni sieltä pois murheissa mielin.
"Taivaasen isän luokse taas Ma lähden elon tieltä; Siell' olen sinun valtiaas', Lähetän hengen sieltä, Mi murheissa sua lohduttaa, Mua tuntemahan opettaa Ja totuudessa ohjaa." "Kuin minä teen ja opetan, Tee, opeta sä täällä, Niin että valta Jumalan Tääll' enentyis maan päällä; Ja vältä mieltä ihmisten, Se pilaa kalliin aartehen; Se viimeinen on neuvo!"
Hän oli usein nähnyt, missä murheissa hänen isänsä oli elänyt ja eli, ainoastaan senvuoksi, että hän oli velkaantunut; kuinka korot, erään Sisyphus-kallion kaltaiset, alituisesti saapuivat ja tekivät kaikki koetukset, suruttoman vanhuuden levonhetken saavuttamisessa, mahdottomiksi.
"Ainoastaan hyvin heikkoluontoinen olento", sanoi provessori lempeästi, "saattaa niin vaipua haluttomuuteen ja kyllästyä elämäänsä. Synkeimmässä ja ilottomimmassakin elämän-tilassa on joitakuita valopilkkuja, jos vain tahdomme niitä nähdä. Omassa itsessämme aina varmimmasti löydämme kaikissa suruissa ja murheissa lohdutuksen lähteitä.