United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Syksyllä hän taas kävi niissä hevosen kaluja tekemässä, jotka vielä saamista olivat, ja niin hän maksoi torpan hintaa jättiläis-askeleilla, kotiväellä kun oli murheeton leipä, ja kaiken työpalkan voi käyttää velan maksoksi. Että pian vaan velasta päästäisiin, teki Taavettikin työtä niin kiivaasti, että ihmiset rupesivat poikaa varoittamaan hiukan terveyttään säästämään.
Hänellä oli nyt walmis, puuttumaton ja murheeton ruoka, terweet, puhtaat werhot ja lämmin, puhdas kamari asuakseen. hänen ei tarwinnut nyt kertoa satuja, ansaitaksensa leipäpalasta tahi ruoka=ateriaa; hän sai waan olla ja elää kuten itsensä halutti.
Ihmisten mielestä oli tie ollut aivan mutkaton ja murheeton: Takakantolan sisar-kolmikosta ensin miniäksi ja sitten emännäksi Pihlajaniemeen, sieltä Kotimäen Mäkitorppaan koroillaan elelemään ja ijankaikkisuutta varten valmistelemaan.
Pois peto satasarvi! Pois kaikki epäjumalat! Pois niiden pappiparvi! Pois rikos, raakuus, riettaus! Pois valhe, vääryys, viekkaus! Sotahan niitä vastaan! "Sotaan, sotaan Suomen miehet Naiset, nuoret neidotkin!" Sellainen nyt sotahuuto Koituu kansan korvihin. Mikä syy on moiseen huutoon? Rauhahan nyt maassa on! Miksi suotta säikytetään Makaavainen murheeton?
Luottamusta saaneena on hän saanut runsaasti työtä ja säästäwänä miehenä kun nyt on, on hän woinut kutsua waimonsa ja lapsensa luokseen. Heikin awulla on hän perustanut oman liikkeensä. Toimella ja tarkkuudella toimittaa hän ammattiinsa kuuluwat työt ja tämän nojalla on hän niin paljon waurastunut, että hänen perheellänsä on riittäwä ja murheeton toimeentulo.
Nyt tuntui olevan asiat jotenkin hyvin: oli murheeton ruoka, ja kerjäläispojan nimi näkyi vähitellen haihtuvan, ja samassa ylönkatse vähenevän, ja kumminkin nyt alkoivat paljoa vaarallisemmat ajat, kuin ennen olivatkaan arvottomana ollessani.
Hän muisteli menneitä kultaisia aikoja, jolloin hän oli niin iloinen ja murheeton, jolloin kaikki huokui waan pelkkää ystäwyyttä ja rauhaa, jolloin hänen sydämensä ei ollut wielä raskautettu tämän elämän rikkauden surulta, aikaa, jolloin Taawa wielä niin lempeästi hänelle hymyili. Woi kuinka silloin oli lysti ja hywä olla!
Minun korkeat arwolauseeni oliwat tuottaneet meille oman paikan ja meillä oli nyt oma, murheeton leipä. Me olimme nyt 'ihmisten ilmoissa', poissa tuolta luonnon jylhästä wankeudesta. Kaikki kirjewaihto käwi niinkuin muuallakin maailmassa, jonka nojalla saimme tietoja mistä waan halutti.
Kun Viion leski säälitellen mainitsi Aappoakin, lausui Elsa tyynesti ja vakuuttavasti: »Mari istuu kuritushuoneessa, mutta Jumala on pitänyt huolen, ettei Aaponkaan kihlajaisilo ole murheeton. Se oli Aapolle rangaistukseksi.» Viion leski istui äänetönnä, hämmästys ja neuvottomuus kuvautui kasvoilla.
Toimelias emäntä hoiti taloutta, sokean miehensä weljen apuna ollessa, niinkuin kokenein mies. Emännän äiti oli puutetta kärsiwänä otettu taloon, missä hänelläkin oli nyt murheeton leipä; toiset hänen sisaruksensa oliwat hajonneet mikä mihinkin ja oliwat nyt jo kaikki naineita, mikä paremmalla, kuka huonommalla onnella.