United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikki koettivat olla niin hiljaa kuin mahdollista, mutta siinäpä lensi sorsaparvi ylös kahilistosta, ja taas näkyi joku vene ulkona ulapalla; kaikki nämät vetivät nuorten huomiota puoleensa, ja niin eivät enään muistaneetkaan olla vaiti, vaan juttelivat täyttä vauhtia. Miten nyt soutelivatkin oikealle ja vasemmalle ja suoraan Kaijakan saarelle, niin eipä kertaakaan kala uistimeen tarttunut.
Nyt jo Reittukin älysi toverinsa voimattomuuden ja alkoi huutaa apua. Kului kappaleen aikaa ennenkuin apumiehet joutuivat. Niillä oli pelko, että jos Laara on jo ennättänyt hukkua, kun ei sen ääntä kuulunut, eivätkä he hätäpäissään muistaneetkaan panna oman venheensä tappia kiinni, jonka vuoksi myöhästyivät enemmän.
Leikin innossa eivät lapset muistaneetkaan, missä olivat ja mitä vasten tänne olivat tulleet, ja kumminkin olivat nuo kaksi seikkaa kumpikin yhtä murheellista kuin harvinaista laatua.
He pitelivät toisiaan kädestä voimatta erota toisistaan, ja verkalleen, hyvin verkalleen he ottivat toisiltaan ensimäisen suudelman sen tuolin ääressä, jonka täti Lison juuri oli tyhjäksi jättänyt. Seuraavana päivänä he eivät muistaneetkaan enää vanhan piian kyyneleitä.
Viimein alotti toki Iivana puhelun, kysäisten: Sinun nimesi, tuota?... Tarkoitan: Ropottihan se oli? Kah!... Tuota... Ropotti! No!... Kunnia sinulle Luoja, rakas taivaallinen Isä! huokasi silloin Iivana hartaasti, vilpittömästi ja teki ristin merkin. Eilistä tappeluansa he eivät ihan selvästi muistaneetkaan, eivät nyt vielä, sillä päätä pakotti tulisesti. Istuttiin siis, kökötettiin.
Tämä oli ensimmäinen tanssihuvitus meidän kaupungissa laskiaisen perästä. Näyttää siltä, kuin olisivat hekin olleet yhtä iloiset kuin minä, koska eivät nyt enää unta muistaneetkaan. Mutta mamma yhtä mittaa vaan hangoitteli vastaan ja teki verukkeita. "Eihän sinulla ole paalileninkiä." "Kuinka ei ole, koska on valkoinen. Yhden kerranhan vaan se on ollut päälläni." "Se ei ole enää muodinmukainen."