United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Syviä meihin haavoja vaikka usein pisti peitsellään, on rakas meille maineensa, kuin meidän oisi hän; ei lippu niin eik' isänmaa voi veljeyttä vahvistaa välillä sotamiehien, kuin miehuus yhteinen. Siis Kulneville hurraamme, ei usein mointa löytää voi; jos vuodattikin vertamme, sen sota hälle soi.
FAUST. Vaan, herrat, teidän tapa lienee käyttää Nimiä, jotka olentonne näyttää! "Hiis'," "kärpäis-herra," "valheen-isä" Noiss' soi jo henki ääntehissä. Ken oot sa siis? MEFISTOFELES. Ma osittain oon voima tuo, Jok' aina pahaa suo, ja aina hyvää luo. FAUST. En mointa ongelmaa voi selvittää. MEFISTOFELES. Se henki oon, jok' aina epäjää.
Ompelukoneen luultiin työtä huojentavan; mutta niinkö todellakin on käynyt? Sitä epäilemme. Sen se on saanut aikaan, että seitsemänkymmentäkaksi poimua on pikku hamoseen tullut entisen viidentoista sijaan ja toista mointa enemmän pukuja valmistetaan ja pidetään välttämätönnä.
Ahto, aaltojen kuningas, ve'en ukko ruohoparta, ve'en kalvolle veäikse, luikahaikse lumpehelle; siinä kuunteli iloa. Itse tuon sanoiksi virkki: "En ole mointa ennen kuullut sinä ilmoisna ikänä, soitantoa Väinämöisen, iloa ikirunojan!" Sisarekset sotkottaret, rannan ruokoiset kälykset, hiipoivat hivuksiansa, hapsiansa harjasivat harjalla hopeapäällä, sukimella kultaisella.
Hänellä oli punaiset posket ja valkoinen otsa, pitkä kellertävä tukka, joka riippui alas kahtena palmikkona. Tukka oli taiten kammattu ja taiten palmikoittu. Niin kumminkin minusta näytti, sillä hänen peittämätön päänsä oli sileä kuin kanan muna ja palmikot niin sievät, etten maassa mointa ollut eläissäni nähnyt.
Katsos minun lautastain!; Katso kuvaa tuota tuossa, Siin' on pelkkä tuhre vain!» »Mutta kulmassapa pää on, Oi, kuin kaunis, verraton! Sit et ole tehnyt sinä, Sulle se on mahdoton!» »Märjät mun on pensselini!» Huusi kolmas innoissaan; »Tää ei ole ensi aamu, Jolloin mointa huomataan!» Suuret sydänyön on kummat, Paljon ihmeitä se luo! »Uskot kai, kuin neeker'orja, Ett' on Zombin työtä tuo;
Mut kosk' ei sydän suonut kieleni Häväistä tuota sanaa, niin mua viekkaus Opetti teeskelemään tuskaa mointa, Kuin oisi sanat niellyt surun hauta. Jos hyvästeistä viivyntää ois tullut Ja ajan lisää lyhyeen maanpakoon, Niin ois hän saanut niitä kirjan täyden; Vaan nyt ei multa saanut yhtäkään.
Maija arveli, jotta parempi on mennäkin myllärille, kun sillä on lehmät ja hevoset ja onhan tuo muutoinkin toista mointa pulskempi mies kuin sinä, jos kohta vähän vanhanpuoleinen." "Olkoonpa vaan sileä-naamainen", sanoi Olli, "mutta miksi sitten minulla ostatettiin kartat, kapiot ja senkin päläät? Mihinkä minä ne nyt panen? Maija saa ne itse maksaa ja pitää."
Jos puolta tiimaa nuhjaat, hänen, sinun Ja kaikkein hänen puoltajainsa henk' on Hukassa varmaan. Nosta herraas, nosta! Mua seuraa; hankitut on ruokavarat Ja saatto. KENTIN KREIVI. Luonto raskautettu nukkuu. Tuo lepo virkistää vois sairaat hermos, Jotk' ilman mointa lievitystä vaivoin Paranevat. Sin' et saa jälkeen jäädä. GLOSTER. Pois, pois, joutuun!
Täti Jeanie sanoo minua aina joko "lapseksi" taikka "tytöksi". Hänen skottlantilaista murrettansa minä en saa osoitelluksi, mutta se miellyttää minua suuresti. Hänen äänessään on sointu niin suloinen ja niin hellä, etten koskaan ole mointa kuullut. Se liikuttaa minua niinkuin rakkaan, kaukaa kuuluvan äänen kaiku.