United States or Greenland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Seuraavana aamuna ajoi Gjermund edellänsä lehmää ja hiehoa tietä myöten alas vuonolle päin. Ne hän möi maakauppiaalle, täytti laukkunsa rihkamoilla ja läksi kuljeskelemaan kauppiaana. Kului noin seitsemän vuotta.
Niinkauan kuin talossa oli jotakin saatavissa, varasteli hän mitä käsiinsä sai, kantoi ne kylille ja möi niitä mistä hinnasta milloinkin, tahi vaihetteli suorastaan viinaan, kostutellaksensa kovin janoovaa kurkkuansa, joka jo jaksoi ja halusi juoda kaikki hänen oikein ja väärin saadut tavaransa.
Niille hän kihvelti joka päivä talon ruokavaroja yhtä ja toista, teki mykrän-kätköjä, joista muijat kävivät hakemassa omia aikojaan, ottipa osansa talon villoista, hampuista, pellavista, vaatepakoista ja kun sai tilansa, niin kävipä aitassakin ruishinkalosta ottamassa säkillisen tai kaksi aina silloin tällöin ja möi aina kylän mökkiläisille kellä sattui rahaa olemaan.
Hän sai papin taipumaan siihen, että he poistuisivat seudusta ja menisivät aivan toiselle puolelle Ranskaa, jossa voisivat elää tuntemattomina; mutta siihen tarvittiin rahaa. Sitä ei kumpaisellakaan ollut. Pappi varasti pyhät astiat ja möi ne: mutta juuri kun he valmistautuivat pakoon, otettiin heidät kiini.
"No, näetkös, samahan se oli. Minä olin vapaa ja joutilas ja tapasin nuo miehet. Toinen oli hevoslääkäri ja toinen möi nappia. He pyysivät minua heitä seuraamaan ja opettivat minulle sitä ja tätä ja minä heitä seurasin, sillä rohkeita miehiä ne olivat". Aslak huokasi vähän. Heitti sitten päätänsä taaksepäin. "Tiedätkö kuinka noiden miesten kävi? Sen saat kuulla, sillä se on hauska juttu.
Hän möi matkailijoille olutta, leivoksia ja seltterivettä. Me laskeusimme istumaan penkille ja ryhdyimme raskaista tinakannuista juomaan jotenkin raitista olutta.
Kaisa heidän mielestään vielä ikäänkuin muka ilkkui, sanoessaan: »Niinhän minä neuvoin Tikkalanvaaran Holopaistakin, kun siltä pääsi härkä karkuun, että ota kauroja vakkaan ja pyydä sillä ja helisytä jyviä vakassa, niin kyllä se tulee. Ja sillä lailla se Holopainen saikin härkänsä taas nuoraan ja möi sille lihakauppias Kinnuselle, joka osti Simo Tuunaisen talon.»
Nikolai I oli, toistaen Fredrik suuren tunnetun lauseen, ylpeästi sanonut olevansa valtakunnan ensimmäinen virkamies, mutta hänen poikansa pojanpoika käänsi koko hallitustavassaan Ludvig XIV:n mielilauseen "L'état c'est moi" venäjäksi "Rossija moja votshina" Venäjä on perintötilani!
Mutta kreivi Michel möi pian tämän jälkeen maatilansa ja muutti itäiselle maalle, sillä hän ei sietänyt pitäjäläisten naurua. Sinne muuttivat myös kreivinna ja Beata, ja siellä oli Beata ikänsä loppuun asti neitosena, muistellen pappia, ja Alfonsia ja väliin soitellen Meyerbeerin Hugenotteja. Ja sitä kuullessaan kreivinna tavallisesti aina itki.
Pahalla paha palkka... Antti, anna mennä!" Hevoset läksivät liikkeelle. "Maltas sentään, seisopas!" virkkoi hovinherra. "Kuules sinä, musjuu, osaatkos sinä soittaa?" "Sauvez moi, Sauvez moi, mon bon monsieur! "Kyllä olette kansaa tekin! Ei edes venättäkään osaa ainoakaan heistä! Mysik, mysik, saveekos vuu mysik? Saveeko? No puhu nyt! Komprenee? Saveekos vuu mysik? klaveria shnee savee, vai?"