United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !


ma tunsin lähelläin kuin siivenlyönnin, kuin leyhkän kasvoillain, ja soi: Beati Pacifici, jotk' ovat vailla vihaa. Niin paljon nousseet oli päämme päälle jo viime säteet, joita pimeys seuraa, ett' tuolla täällä tähtönen jo syttyi. »Ah, voimani, miks multa niin sa menetma sanoin itseksein, kun tunsin, että jalkaini kunto kangistui jo kovin.

Ja tulin luoksesi, niinkuin hän tahtoi, pedolta pelastin sun tuolta, joka ties sulki kaunihille kukkulalle. Siis mikä nyt? Miks, miksi viivyttelet? Niin suuri miks on mieles arkuus? Miksi ei sulia uljuutta, ei rohkeutta, kun kolme Naista armon-autuasta sinua huoltaa kartanoissa Taivaan ja puheeni niin paljon hyvää lupaa

On ihana, kuin kuuhut, Hän, Niin valittu, kuin aurinkoinen, Kuin sotajoukko peljättävä: Hän taivahitten Ainokainen: Hänell' on valta taivahassa Ja kaikki voima maailmassa. Hän punainen, yön kasteessa Miks' ovat kiharansa? Hän viinakuurnaa sotkeissa Vihmoitti vaatteitansa: Hikoillen tuskissansa Ja verta vuotaissansa.

Ma kysyin: »Miks itket sa ihana, sorjaSa vastasit: »Oon pahan maailman orja, ma itken ihmisten kovuuden vuoksi.» »Tule pois, tule hyvien ihmisten luoksi

Mut viittäkymmentä ei kertaa kasvot säteile sen, mi tääll' on valtiatar, kun tuta saat tuon taidon painavuuden. ja suloiseen jos maailmaan sa palaat, niin virka, miks tuo kansa on niin kova kun heimolleni joka säädöksessäänMa hälle: »Teurastus ja taisto suuri, mi aallot Arbian sai punertumaan, lakien noiden laadintaan on syynä

Juokse viina, jouvu viina, Rallata rahan-alainen, Kulkkuhuni kurjan miehen, Suuhun untelon urohon; Jott' oisin joukossa iloinen, Rahva'assa rattohinen, Aina seuroissa suloinen, Miesluvussa mieluhinen! Miks' et pysty miehen päähän. Lauloa minä lupasin, Humalahan tultuani, Olvehen osattuani, Ilopäähän päästyäni.

Olette nyt kuin märjät oljet vaan, Vaikk' ennen leimusitte ilmivalkiaan. BRANDER. Sun syys se; miks' et aian vietteheksi mitään tuhmaa taikka porsasmaista keksi? BRANDER. Pääsika! FROSCH. Sitäpäs pyysit! Oma vika! SIEBEL. Se ulos ken riidan alkajaa! Ei, vilpitönnä juokaa, laulakaa ja hurratkaa! Hoi! laarilaa! ALTMAYER. Tuo mulle tukko villaa! Ma onneton! hän multa korvat pillaa.

GONERIL. Miks kysyt, kun sen tunnen. ALBANIAN HERTTUA. Seuratkaatte; Hän raivossaan on; häntä hillitkää. EDMUND. Mist' oletten mua syyttänyt, sen tein ma, Ja paljon muuta; aika sen tuo ilmi. Nyt loppu sen ja mun. Mut ken sa olet, Sa, joka voitit mun? Jos ylimys, Sen anteeks suon. EDGAR. Molemmin puolin anteeks: En verta ole halvempaa kuin sinä; Jos suurempaa, sen suurempi on syysi.

REGAN. Ei niinkään: En teitä varronnut, ja työläs teit' on Nyt ottaa vastaan. Siskoani kuulkaa. Ken järjin, nähkääs, kiihkoanne katsoo, Havaitsee vanhaks teidät, siis, mut hän se Tekonsa tietää. LEAR. Tuoko kiltin kieltä? REGAN. On kylläkin. Viiskymment' asemiestä? Se eikö riitä? Miksi enempää? Miks sitäkään?

Kuin moni maailmassa sai kultaa, kunniaa ja loistolinnoiss' asuu, maat, vallat omistaa, mut huoleen hänet huomen ja kyyneliin se koi vain nostaa, jolle juuri sun ylistykses soi! Miks ylös nurkusilmän niin kylmän vain hän luo? Hän mitä vaatii, kaikki kun Luoja lahjaks suo? Edessä jalkojensa kun kaikk' on riemut maan, miks' alempaansa tallaa ja lisää huokaa vaan?