United States or Saudi Arabia ? Vote for the TOP Country of the Week !
LENOX. Tass', armas herra. Miks noin kauhistutte? MACBETH. Ken tuon on tehnyt? HERRAT. Minkä, kuninkaamme? MACBETH. Sanoa voitko, että minä tein sen? Veristä tukkaas älä mulle huiskaa! ROSSE. Hyvät herrat, nouskaa: kuningas voi pahoin. LADY MACBETH. Ei, hyvät herrat! Moinen on hän usein Jo pienest' ollut. Istukaa ma pyydän. Se hetken puuskaa on; hän koht' on terve.
Mut pappi lausui, manalaan Menneeksi Sannan kuullen: "Näin moni vartoo onneaan, Sen etähällä luullen, Ja tiedä viel' ei kuollessaan, Kuink' eli likell' onneaan." Laulumme. Miks moitit, Suomi, että laulajoillas On heikko ääni, heikko kuntokin, Ja että Wäinön kannel vainioillas Ei enää kaiu sulo sävelin?
Moni nukkui nuorihin toiveisiin ja heräsi hapsihin hopeisiin; hän katsahti ympäri kummissaan ja uinahti uudestaan. Miks ihmiset tahtoa, taistella ja koittaa korkealle? Me olemme kaikki vain lapsia ja murrumme murheen alle. Miks emme me kaikki vois uinahtaa ja hyviä olla ja hymytä vaan ja katsoa katsehin kirkkahin vain sielumme syvyyksiin?
Vastasi Pelegonin aseloistava aaluva hälle: "Peleun urhea poika, sa miks sukujuurtani tutkit? Kaukana Paionian mehumaill' olen syntynyt, tänne vartevapeitsiä Paionian minä miehiä johdin. Päivä nyt yhdestoista on saapumisestani Troiaan.
Sano, miks' ei luonnon lait Vanhene ja hajoo, Korkeuden kappaleet Syvyytehen vajoo? Ihminen, sä vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Mistä tuuli matkustaa, Mihin pilvi kulkee? Kuka taivaan akkunat Aukaisee ja sulkee? Montako on lehteä Puissa, pensastoissa? Monellako linnulla Pesänsä on noissa? Ihminen, sä vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Montakohan pisaraa Meressä on vettä?
Niin, miks' eivät sitä tekisi? Krogstad. No niin, miks'ei. Rouva Linde. Niin, Krogstad, puhukaamme nyt keskenämme. Krogstad. Onko meillä kahdella vielä mitään puhuteltavaa keskenämme? Rouva Linde. Meillä on keskenämme paljon puhumista. Krogstad. Sitä en olisi uskonut. Rouva Linde. Ette, sillä te ette ole milloinkaan ymmärtäneet minua oikein. Krogstad.
Rukoilen polvillani, kautta muinoin Kehutun kauneuteni, kautta kaikkein Sun lemmenvalais, ja tuon valan suuren, Jok' yhdeks meidät liitti, ettäs kerrot Minulle, itsellesi, puolisolles, Miks olet murheinen, ja keiden kanssa Tän' yönä pidit seuraa; sillä täällä Kuus, seitsemän on miestä ollut, jotka Pimeydeltäkin kasvons' salanneet on. BRUTUS. Hyvä Portia, älä polvistu.
»Mikä höi nimmeesä ol´, sen taitaat tietää tuoll toisell puole tähtii ja mie asusta siell, miss revot kuleksiit ja soittamaa mie oo oppint paholaiselt isseltää njott nyt työ sen tiijjättä», sano hää ja ol´ hyvi kummallise näköne. Monet hullut, jott Saska eijj ollt semmone mörökölli, ku miks hää tekkeity ja jott hää haastel´ semmo
Näitäpä nähdä sä sait, näit myös valon armahan aarteen Kansaan kätkeyvän, hengen voittoja näit! Rauhan töitä ja keinoja myös navan aukean alla, Riemuja lounaan-maan kesken hyyn sekä jään! "Miks", nyt mietit, "kauvemmin käyn arkana kaihoin? Silmäni nostaa voin tyynnä jo kirkkauteen! Murheen aika jo jäi, tuli toivojen aika ja onnen." Aattelit, äiti, jo noin: turhaks toivosi jäi!
MIKA. Ja luuletko mun tahtos täyttävän? ISEBEL. Miks niin et tekis? Onhan Benhadad Sun Jumalasi kiroama mies.