United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tuo mies hyvänen oli pahasti säikähyksissään, otti partaveitsen käteensä, istui peilin eteen, väänsi viiksiänsä toista oikealle, toista vasemmalle puolen, kyynel vieri silmästä; hän pani pois partaveitsen: "miks'en yhtä hyvin kaulaani leikkaisi?" lausui hän, ja huuliparta jäi ajamatta.

Että se tapahtuu aamulla, sitä en juuri ihmettele, mutta iltapäivällä tulla tuollaisena muitten, niin miks'en sanoisi, naisten näkyviin, se ei käy laatuun. Jos aamupäivällä, niin miks'ei myös iltapäivällä. Omassa kamarissasi elä ja ole niinkuin sinua haluttaa, vaikka päälaellasi kävelisit, kun se sinua huvittaa. Ei, kiitoksia! mutta meitä et epähienoilla tavoillasi saa alinomaa rasittaa.

Kun vanhan tapamme mukaan iltaisin istuimme valkean edessä, jouduimme usein tämmöiseen tilaan niin luonnollisesti ja omatietoisesti, kuin jos olisimme suorastaan sanoja käyttäneet. Mutta me pysyimme taukoamatta ääneti. Minä luulin, että hän oli kumminkin osaksi lukenut ajatukseni tuona kotiin-tuloni iltana, ja että hän täydellisesti ymmärsi, miks'en selvemmin lausunut ajatuksiani.

PUMMI. Sinä uskaltaisit! VIHTORIIN. Miks'en? PUMMI. Mutta minä vien sinut oikeuteen. VIHTORIIN. Valitettavasti on todistajia. TYYNE. Ei setää panna sanomiin. VIHTORIIN. Kylläh! Aivan varmaan! Mutta jos suostutte, tarjoon herrasväelle parhaimman päivällisen, minkä kievarin muori voi valmistaa. Ja sitten juodaan vasta-kihlattujen malja ja unhoitamme koko tämän ikävän jutun. No? PUMMI. Hm!

Ei, sanoin minä, mutta kitara hänellä on, jolla hän linkuttelee elfen-sormillansa, sanoin ma, , . Kah, puhuiko isä siitä? Puhuin, miks'en! Mutta tiedätkös, silloin hän käski minua käymään luonansa seuraavana päivänä; ja niin minä menin. Mitä? huusi tyttö, iloisena; ja nämät ovat isällä?

Dora ei sallinut minun pitkään aikaan vetää pois nenäliinaa. Hän istui ja nyyhki sen takana, sopertaen, että, jos minä olin levoton, miksi olin koskaan mennyt naimisiin? Miks'en ollut sanonut, vaikka vaan päivää ennen kuin lähdimme kirkkoon, että tunsin, että kävisin levottomaksi, ja etten tahtoisi mennä naimisiin?

Hän on liian viaton, liian pyhä sellaisen petoksen uhriksi... Ja mitäpä jos vaimoni siitä tiedon saisi?... Miks'en ole hänen vertaisensa! Täällä silloin yhdessä metsästellä, kuherrella saisimme. Minun ei tarvitsi nähdä noita inhoittavia hovimiesten naamoja, ei hengittää hovin tukahduhtavaa ilmaa."

Tahdotko, kuninkaani, antaa Pallas Athenen ja äitisi Alkmenen viedä sinua avioliittoon Heben kanssa?" "Miks'en?" Euergetes kysyi; "mutta Heben pitää olla kaunis. Yksi asia minua kuitenkin arveluttaa. Kuinka saamme kaivon isiesi talosta huomiseksi tai ylihuomiseksi tänne?

"Minä olen rikkaan isän lapsi; moni köyhä kadehtii minua sen tähden ja ihailee onneani, tietämättä, että monta kertaa olen huo'annut ja nytkin verikyyneleisin sydämin huokaan: voi! miksi olen rikas? miks'en ole köyhä? Rikkaus on sortanut minun onneni; sen se on tehnyt monelle muulle ja tekee vieläkin. Voi sinä maailman tavara, voi maailman kunnia!

"En tiedä," sanoi Leonardo synkeämielisesti, "miksikä tänä päivänä näette niin erinomaisen paljon nuhdeltavaa minussa." "O, ei ainoastaan tänä päivänä," keskeytti ukko äkisti. "Jo kahtena vuonna olen nähnyt käytöksesi olevan nuhteen alaisen; mutta en ole mitään virkkonut sen tähden että jaa, miks'en tuota voi tunnustaa, sen tähden ett'ei ollut minulla sydäntä sihen.