United States or Peru ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mielitkö peloittaa amazonia kuolemalla? Turha vaiva. CANZIO. Pysäy minusta matkanpäähän; sun olennossas mua polttaa murhatun isäni veri. MARCIA. Niin, minä murhasin isäs, laskin hänen verensä ahneeseen multaan alas, josta huutakoon se kostoa aina taivaaseen asti. Sen tein, mutta tee nyt sinä kostosi teos. Se tee, se tee, se tee, sinä surmatun isän onneton, ainoa poika!

Mielitkö kuulla laulua, jota olen mustalaisilta oppinut?" Ja Aslak lauloi erään laulun kauniilla vahvalla äänellä. Aslak oli kohottanut päätänsä. Suuret silmänsä näyttivät vielä suuremmilta, kasvonsa olivat kirkastuneet. Mutta pian loi hän silmänsä maahan, veti lakkiansa alemmaksi ja huulet vetäytyivät hymyyn. "Oli siinä vielä joku värssy, mutta en muista sitä nyt tällä hetkellä".

Miksi etsitte täältä häntä, jonka tiedätte istuvan kahleissa, te tunnottomat miehet?» »Vaimo, kiitä Jumalaa, ettäs valehtelet nyt. Kahleet ja vankeuden on hän jättänyt kuin mato kuorensa. Vapaa on poika, vapaa kuin sorsa valtameren pinnalla, kuin pääsky ilmassa. Eikö ole hän jo kotona?» »Korkeuden Jumala! Puhutko totta, mies, vai mielitkö laskea hirmuista leikkiä

RAFAEL. Hän se on, jota minä kaikkialla haen, minun kaunis tuntemattomani. FEDERICO. Hyvä! Sinä olet loukkaasen joutunut! RAFAEL. Loukkaasen, kuinka niin? FEDERICO. Jos hänen nait. RAFAEL. Minä en tiedä suurempaa onnea. FEDERICO. Sinä saat anopin niskoillesi. RAFAEL. Ai, sinun rouvasi iso-äiti, tuota en ajatellutkaan. FEDERICO. Mielitkö sentäänkin vielä naida? RAFAEL. Miks'ei!

Mutta suokaat anteeksi ja tehkäät niin hyvin ja astukaat perille tuonne porstuvaan istumaan. Kaiketi olette väsyksissä tultuanne alas hevosenrattailta. Mielitko sen täyttää? RACHEL. Miten jaksaa nuoren immen voimat. CANZIO. Kiroo sitten kaikesta sun voimastasi tätä miestä. RACHEL. Oletteko tarkoin ja visusti tuumiskellut mitä rukoilette?

Tässä alkaa nyt tähdellisempi osa kirjeestä, ja tästä tahdon siis lukea sen teille sanasta sanaan, niinkuin kirjeessä seisoo." Hän käänsi ensimmäisen lehden kirjeestä ja luki ääneensä seuraavaa: "Mielitkö auttaa meitä, siskoseni, saamaan uutta yritystämme toimeen? Ollemme itse englantilaisia, haluaisimme ottaa englantilaisen lapsenkin.

TUOMAS. Mielitkö hellittää? Katsos tuossa, kuinka koreasti hänen päästät. Menkäät, äijä! JUHANI. Ah! minä olisin kantanut hänen iloiseen kalaasiin, kantanut kuin pienen lapsen; sillä säkeniä säihkyy karvainen poveni. Herran poika! kenen paulasta olen minä naappaisnut lintua? Lintua tai jänistä? TUOMAS. Kitas kiinni! JUHANI. Olenko minä varas, minä? LUKKARI. Sitä ei hän sanonut, poikani.

Mielitkö ottaa koreasti vastaan neljäkymmentä paria tuoreita raippavitsoja? TUOMAS. En mieli. JUHANI. Mutta mitä? TUOMAS. Menen hirteen, mutta sitten vasta. JUHANI. Tehkäämme paikalla se, joka kerran on tehtävä. TUOMAS. Tuumikaamme. JUHANI. Hahaa! kaikki on turha. TUOMAS. Ehk'ei juuri vielä! JUHANI. Lain hansikat vartoo meitä. SIMEONI. Suomesta pois, paimeniksi Inkerinmaalle!

Juuri kun kersantti oli aikeessa lähteä, tuli Erkki Ollikainen äkkiä hänen eteensä. "Oletpa sinä, saamari vieköön, riutuneen näköinen", huusi kersantti. "Etkö vielä ole saanut mitäkään tietoa vaimostasi?" "En! Minne matka?" Kersantti sanoi paikan ja jatkoi huolettomasti: "Mielitkö tulla mukaan?" "Halusta". "Mutta sinun pitää oitis oleman valmiina". "Niin olenkin". Heti lähdettiin liikkeelle.

Tapaus ketusta ja karhusta on arvattavasti niistä ajoista, joina kaikki luontokappaleet ja vielä puutkin taisivat puhua, niinkuin vanhassa testamentissa kerrotaan; ja sen olen kuullut vainaalta sokea-enoltamme. AAPO. Ethän käsitä nyt sinäkään satua ja sen tarkoitusta. TIMO. Mutta kuitenkin »pata kattilaa soimaa; musta kylki molemmilla». JUHANI. Mielitkö viisastella, mies?