United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Onko siveellinen maailmanjärjestys vain ajatuksen ja mielikuvain houretta? Karmel-vuoren profeetta on vakuutettu toimivansa ikuisen tahdon palveluksessa. Siitä hänen henkensä voima ja se tavaton vaikutus, mikä hänellä on kuulijoihinsa. Hänen sanansa soidessa läsnäolevat tuntevat itsensä nostetuiksi maan matalasta kamarasta valoisiin piireihin, joissa hänen oma henkensä asuu.
En enää elä ma yksiksein mielikuvain taivahassa. Nyt päättyi aika tuparunojen; ne vasta *elän* alla honkien, turulla elon välkytän ma peistä; ma taikka valhe toinen väistyy meistä! Mun siunauksein Teitä seuratkoon! On Teillä syäntä; väärin tunsin Teidät; nyt ero ystäviksi tehköön meidät Kahdelle tilaa nyt ma tehnyt oon! Te rohkenetteko? nyt eroo emme! täst' alkain rinnakkain me taistelemme!
CLEOPATRA. Jumalten kuultaviin sa valehtelet. Mut ollutko vai oleva, niin uneen Ei moinen mahdu. Uupuu luova luonto, Jos mielikuvain kanssa kilpaan ryhtyy; Mut Antoniota kuvaillessaan luonto Veis voiton kuvas-aistista ja saattais Sen varjot häpeään. DOLABELLA. Mua kuulkaa, rouva. On tappionne kuin te itse, suuri. Ja kuorman mukainen on kestämyskin. Hyljätköön minut halaamani onni.
Kohtalotar päämme päällä elon, kuolon lankaa kutoo.... Mutta sydämessä täällä kiertyy niinkuin hopeerihmaa unikuuraa mielikuvain hunnuks heille, kadonneille, tähtiseppeleitä muiston kuollehien kukkain teille, unhotettuin, unhottuvain.... Tuskani syytä en tohdi ma sanoa kenellekään.... Lohtua en voi toivoa, anoa, tuskani syytä kun tohdi en sanoa Orvoksi jään, ijäti vaille ystävää, kotia....
Kaikk' on hiljaa, taloset veräjineen vetehen kuultaa. Tähdille yksikseen Halli vain haukkuu. Arasti akkunan alla tyttönen hiipii niitulla kimaltavalla. Kaiu merihelmein kannel, vieno virpiviita soita! Maa ja taivas, kaikk' on täynnä mielikuvain karkelolta. Kutoo kuudan kirjo vöitä, heittää helkkyväistä routaa. Unet jäisen veden reunaa niinkuin joutsen parvet soutaa.
Asunut ma olen noissa kirkkahissa, korkeoissa, kauan, kauan, aina, aina: suven nuoren sunnuntaina, vielä paljon myöhemminkin hälvettyä aamun häivän, askarteessa arkipäivän. Uupuessa elon sotiin sinne palannut kuin kotiin. Siellä oli lapsuuteni armas kehto, tarun, lemmen, mielikuvain ensimäinen leikkilehto.
Ei hän minkään itsensä unohtavan naivin tarinoimisinnon vallassa vuodata mielikuvain tulvaansa johonkin perinnäiseen romaanikaavaan. Hän on varsin tietoinen siitä, mitä hän tekee, ja hän antaa mielellään lukijan havaita, että hän tätä on. Hän näyttää mielivaltaansa kirjoittamalla kertomuksen alkuun henkilöluettelon niinkuin näytelmiin. Hän on sillä lailla naivi.
Täällä mielikuvain kartanossa, tääll' on koti korkee toivojemme, täällä ijät istumme näin rinnan, ijät kirkkautta säteilemme. TULE Y