United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !


On tässä maailman sopessa surkean yksinänsä. Tekopyhiä, jäykkiä, vanhoillaan olevia, kynsiensä pureksioita ovat kaikki täällä. Käynhän minä usein Holtin luona, hän on, kuten tietty, hyvin mielevä ihminen", hän lisäsi ikään kuin puolustukseksi "Mutta nyt, kuin hän on ruvennut ihmisvihaajaksi, niin on vaan surua hänestä". "Ihmisvihaajaksiko?" "Niin kyllä, ettekö ole havainnut sitä?" "En tiedä ".

Siks sua, äiti, ma neuvon, vaikk' olet mielevä itse: mielt' isän armaan, Zeun, hyvitellös, jott' ylitaatto ei toru taas, meilt' ei riko atriariemua tyyten. Vaikk' alas iskeä jos salamoitsija mielisi meidät istuimilta Olympon on mahtaja hän moniverta. Vaan koe häntä sa lauhduttaa, sana lempeä lausu, kohtapa meille jo suopea taas on taatto Olympon."

Terve, terveppä siis, sinä Pellervo, peltojen poika, ken tuhatvoimilla käyt turvetta kääntämähän. Kylväös siementä maahan ja siementä kansani mieleen: Pois raja-riitaisuus! Hengen on vainio yks. Toimi kuin mielevä mies, käy kauppaa yhteisin voimin. Auta itseäs, niin Herrakin auttajas on. H

Kaikki he seisoivat kokouksess', istua kenkään mielinyt ei, pelon all' oli kaikki he näät, kun Akhilleus näyttihe taas, joka ottelemast' oli luopunut ammoin. Ensin Pulydamas, mies mielevä, noin sanan virkkoi, Panthoon poika, jok' entiset ties sekä eess' olevatkin, Hektorin ystävä, laps saman syntymäyön kuni hänkin, toinen taistelemaan mies parhain, neuvohon toinen.

"Eikö vähemmässä kuin puolessatoista tunnissa?" Kalle Jalopeuransydän oli, miten sotilaalle kuuluu ja tulee, ratkaisevana hetkenä mielevä, ja osasi tässäkin neuvon keksiä. "Jos neiti Hannalla ei ole mitään vastaan sanomista, niin tarjoon minä sijaa kiesissäni," sanoi hän. "Herra maisteri ei liene vastahakoinen jäämään tänne siksi, kunnes vaunu on korjattu."

Tottako mieles on siis luot' Ilionin katulaajan karkota pois, min vuoksi jo niin iso vaiva on nähty? Vait ole, että akhaijit muut ei moisia kuule, päästää kielen päältä mit' ei ikipäivänä saisi mielevä mies, joll' on äly harkita haastelojansa, saatipa valtikan kantaja, jonk' ylijohtoa joukot moiset seuraa kuin sua Argos-maan väki vankka.

Mieleni taistoon ilman on kutsujakin, majasuojiin eip' ole jäämään." 253 Mielevä Meriones näin vastasi hälle ja lausui: "Kreetan valtias Idomeneus, sopaurhojen päämies! Peitsen noudantaan tulin, jos joku sun majasuojaas jäänyt lie, sill' äsken mult' oma entinen murtui, korskean Deifobon kun kilpeä kohti sen iskin."

Ja nuoruusinto se silloin myös Sun silmässä tuikahti Ja onnentaivona vastaisuus Toiveissasi kangasti. Nämä aikoja olivat autuuden, Lyhyt sentään onni on maan: Meni vuosia kymmenkunnan vain, Kun tuossa jo vanhetaan. Nyt tykkivi tyynnä sun valtimos, On mielesi innoton, Mies mielevä olet mukamas nyt, Kun olet kunnoton!

Kun mielessäni Miinaa ajattelin ja hänen mielevä, ihana kuvansa, semmoisenaan kuin olin nähnyt häntä, itkussasilmin ja kalpeana, ilmaantui eteeni, silloin astui röyhkeänä ja irvisuuna Raskalin haamu minun ja Miinan väliin, käsilläni peitin silmiäni ja pakenin yhä kauemmas korpeen; vaan ei jättänyt minua tuo hirveä näky silti, yhä ajoi minua takaa, kunnes hengästytyksissäni kaaduin pitkälleni maahan, jota kostutin kyyneleilläni.

Mielevä Meriones näin vastasi hälle ja lausui: "Mullapa myös majass' on liki tummaa purttani kyllä mont' asett' iliolaisten, vaan ne on kaukana noutaa. Taistoss' en minäkään näet unhota kättäni jouten, vaan eturinnass' aina ma kamppailuun urokuuluun astun, konsa on vain sodan alkanut ankara koitos.