United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja istuiltaan hän nousee Ja hiljaa astelee Ja kuvan eteen saapuu, Sen otsaa sivelee; Pää kumarassa, siinä Sanoja sammaltaa, Ikäänkuin puhuttaisi Hän suurta vainajaa. Hämärtää mieless' aika, Kun nuori oli hän Ja mahtisanat kuuli Tuon valtatietäjän, Tuo aika, jolloin heräs Unestaan koko maa, Ja Suomen huomenkello Kun alkoi kajahtaa;
Ehkä sen äärelt' iskeä sais hän hengeti jonkun tai sanan siepata vois, liki iliolaisia liikkuin, heillä mi mieless' on: ulos kaupungistako jäädä kauas laivojen luo vai sinnekö lähteä jälleen aikonevat, kun akhaijeist' on nyt voitto jo heillä? Kaiken tuon vakoella hän vois sekä vauriotonna saapua taas; iso häll' ois kunnia ilmojen alla kuuluna kansan kaiken; ois jalot saava hän lahjat.
Miksi muistaa Mit'ei voi auttaa? Tehty mikä tehty! MACBETH. Ei surmaans' saanut käärme, sai vaan haavan, Ja paranee; ja kurja ilkeytemme Sen kammoo hammast' aivan niinkuin ennen. Hajotkoot taivaat, maat ja mailman pylväät, Ennen kuin pelvoss' atriamme syömme Ja nukahdamme mieless' unen hirmut, Jotk' öisin meitä vaivaa!
1 MURHAAJA. Parempi vähin puhumin kuin pitkin. Suu kiinni vaan, ja esiin valtakirja. BRAKENBURY. Mua tässä velvoitetaan jättämään Ylevä Clarence herttua teidän käsiin. En tahdo tutkistella, mik' on mieli, Vaan tahdon siinä mieless' olla syytön. Täss' avain on ja tuossa herttua nukkuu. Vien kuninkaalle tiedon, että teille Näin olen virkani ma luovuttanut.
Antonius jääköön rauhaan; muut' ei voi hän Kuin käsi Caesarin, kun Caesarilta Pää poikki on. CASSIUS. Mut minä pelkään häntä: Hän helma-ystävä on Caesarille BRUTUS. Pois moiset mietteet, Cassius! Caesaria Jos lempii hän, sill' ei hän muita haittaa Kuin itseään hän surra voi ja kuolla. Mut sit' ei hevin tee hän, sillä mieless' On huvit, irstaus vaan ja kemut hällä.
Heillä mi mieless' on: ulos kaupungistako jäädä kauas laivojen luo vai sinnekö lähteä jälleen aikonevat, kun akhaijeist' on nyt voitto jo heillä?" Vastasi hälle Dolon, Eumedeen poika, ja lausui: "Kaikki ma kerron sulle ja ilman vilppiä virkan. Kutsui heimojen päät pitämään sotaneuvoa Hektor; lähtivät kummun luo, kuss' uinuu korkea Ilos, suojempaan sorinalta.
Ja niinkuin ampiainen vetää taapäin otansa, purston perettäin hän pohjaa myös osan otti, vaipui syvyytehen. Mi jäi, sen kuin maan hyvän heinä peittää nuo peitti höyhenet, jotk' ehkä suodut hyvässä, siveässä mieless' oli, ja peittyi vaunut, peittyi pyörät kaksi, ja vehmar, kaikki tuo niin nopsaan, että kauemmin pitää suuta auki huokaus.
Niinkuin koira ärsytetty vainuu Karhun tietä korven loukeroissa, Läks' hän käymään verten viittotietä Vaiti, mieless' äänsi murhan nälkä. Kun hän kotitalon ohi kulki, Katosta jo tuprus tul' ja sauhu; Vaan ei Tuomas nähnyt eikä kuullut, Silmä kiintyi liikkumatta tiehen.
Vaunut näät sekä myös hevot annan korkeakaulat, valjakon uljaimman, mik' on luona akhaijien laivain, jos kuka, maineeks itselleen, nyt kulkea tohtii tuonne akhaijien laivain luo sekä urkkia kaikki, vieläkö ennallaan liki laivoja vartiot liikkuu, vai käsin voimakkain joko voittaminamme akhaijein vain pako mieless' on, halu yön yli valvoa mennyt vartiomiehinä, kaikk' ylen suuri kun uupumus yltää?"
Kuin suurta alennustaan lymyten käs'varsihinsa painoi Hannu päänsä ja itki katkerasti häpeäänsä. Mut vähitellen mieless' ankeassa jo elämän ja uhman vaistot heräs. Ne Hannun itsetunnon tähteet keräs: viel' oli hällä sijaa maailmassa! Hän jättää kaikki, Eevat, Flöjbergit ja koulun viheljäiset peruukit, niin kaikki, kaikki, lähtee maailmaan ja alkaa siellä leikin uudestaan.