United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Paloraunioissa asustaa hän nyt isänsä rakastajattaren kera en tahdo sanoa enempää, mutta kaunista, lapset, ei ole se, mitä siellä tapahtuu.» Ruokoton nauru rähähti ilmoille ja muuttui vähitellen siveelliseksi suuttumukseksi. »Niin, ja kauniinta kaikesta on se, että tämä irstas veitikka kuuluu hänkin urhoolliseen ja kunniakkaaseen armeijaamme, väärällä nimellä on hän hiipinyt riveihin, vieläpä enemmänkin, aina upseeriksi saakka on hän keinotellut ja vehkeillyt... Mikä teille kaikille, teille kunnon miehille, ei ole onnistunut paitsi tietysti poikaani sen on tuollainen miekkonen valheella ja vilpillä saavuttanut.
On puoliso ja poika, omaisuutta ja arvoa ja kauneutta sulla, hänetkin tahtoisitko lisäksi? Sa rakastatko häntä? Miksi muuten et enää ilman häntä olla vois? Sen saat sa itsellesi tunnustaa. Mi riemu saada kuvastimekseen tuo kaunis sielu! Eikö onni ole kaht' ihanampi, kun hän laulullaan kuin päällä pilvein kaaren meitä kantaa? Kas silloin olet miekkonen!
YLIOPPILAS. Sananne inhoain jo kartuttaa. Oi miekkonen, ken teiltä neuvon saa! Nyt ehkä valikoin jo teologiian. MEFISTOFELES En tuotakaan voi kiittää liian En tahdo teitä eksyttää: Siin on niin paljo harhailulla tilaa, Ja paljo piilee myrkkyä, Mi lääkkehetkin meiltä pilaa. Paras tässäkin vaan yhtä kuunnella, Ja mestarinsa sanoja myöten vannoa.
Vaikka olisitte kuinka hyvä talonkoira tahansa, mestari Pietari, niin sen sanon teille, varokaa itseänne tuolta susilaumalta, älkääkä pistäkö päätänne kitaan, muuten saatte tulevalla kerralla katsoa, mihin hattunne panette. Korppi on onnen miekkonen, mestari Pietari, sentähden se elää sata vuotta, mutta älkää koskeko häneen, sormianne alkaa särkeä.
Mahdat sinä olla onnellinen tänä iltana, Johanna? JOHANNA. Onnelleni en tällä haavaa tiedä mittaa enkä määrää. Tänlaista päivää en vielä ikänäni ole elänyt. LIISA. Miekkonen. Koskahan tulee minun vuoroni? JOHANNA. Sitten, Liisa kulta, kun se oikea ilmestyy, se jolle Jumala on sinut määrännyt. LIISA. Niin, kuka sen tietää. Ehkä minun osalleni ei ole luotukaan ketään. JOHANNA. On varmaan.
No niin mutisi hän itsekseen ei minun sovi antaa huomata itsessäni mitään outoa. Minulla on oma salaisuuteni enkä paljasta sitä kellekään. Puolen tunnin päästä on vielä riittävästi aikaa soutaa saarelle. Odottaahan se vanha miekkonen minua veneessään! Kukin lohduttaa mieltään asianhaarain mukaan. He joivat vanhaa vahvaa viiniä.
ELIN. Sinähän olet myötäänsä lattialla, Karin. Saat tanssia niin paljon kuin ikinä tahdot. Miekkonen! Olisinpa minä sinun sijassasi ! ANNI. Sylvi on tavattoman sievä valkoisessa harsossaan, eikös ole? KARIN. Sievä? Kaikkea muuta! ALMA. On kyllä, Karin. Minä en ole vielä koskaan nähnyt häntä niin kauniina. Tuo morsiuspuku sopii hänelle mainiosti. KARIN. Päinvastoin! Se ei sovi hänelle ollenkaan.
Hänen takaansa tuli näkyviin pieni, harmaa miekkonen, joka innokkaasti terotti pitkäsulkaista hanhenkynäänsä. Pöytäkirjuri nähtävästi. Kuulustelu alkoi. Jäätävällä kohteliaisuudella teki maaneuvos pääkysymyksensä. »Missä kaikkialla olette oleskellut onko lupa kysyä?» Boleslav mainitsi paikat. »Sanoillenne kaikki kunnia, herra parooni, mutta voitteko ne todistaa?» »En.»
KUNNARI. Minä arvaan, minä arvaan! Joku rikas talontyttö sen on tehnyt. Topra, veitikka, tunnusta heti. Sinä sait taas yhden hempukan mieltymään itseesi. Kummako se! Tuommoinen komea poika kuin hän on. Sieppaa kenen hyvänsä. Miekkonen! Olisinpas minä sinun sijassasi, kyllä tietäisin, mitä tekisin. »Riiasin rikkaita, riiasin köyhiä, riiasin molempia.
Niin miekkonen sinä, vankilas Kun murtui! Maan pääll' on vaan sydän autuas Ku turtui. Tääll' ei oo rauhaa, Tääll' aika pauhaa; Vaan tyyntä rauhaa ja unta lauhaa Suo hauta. Henk' autuas, nuku turhuuden Huolilta, Kuin kaste, jonk' yli laaksojen Kylv' ilta; Kunnekka koittaa, Yön päivä voittaa Ja nukkujat herehille soittaa Haudasta.