United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meno- tai paluumatkalla käyt Hammarbyssä ja neuvottelet eno Linnén kanssa meidän asioistamme. Ja sinä jäät yksin, Eriikka? Minä hoidan sill'aikaa lapsia ja Surutonta, istutan kaalia ja panen rahoja säästöön. Mieheni väittää minun syntyneen raha-asioita hoitamaan. Sinä olet syntynyt valtaistuinta varten! huudahti Eerikki ihastuneena.
Kuolailla huulia niin likaisia Kuin Capitolin portaat, puistaa kättä, Jonk' ainainen on petos paaduttanut Ei työ, vaan petos , tirkistellä silmään Niin haljakkaan kuin savuava tuohus, Jost' ihran elta löyhkää? Paras, että Yhtaikaa kaikki hornan vaivat kohtais Moist' ilkiötä. IMOGEN. Mieheni, ma varon, Britannian unhotti. JACHIMO. Ja itsensäkin.
Muutamat vaimot kiusaavat miesparkojaan tahtomalla pitää heitä kädestä tuskien aikana; luja ja hienotunteinen nainen ymmärtää, että hänen päinvastoin tulee sääliä miestään. Minä tahdoin aina, että mieheni olisi niin kaukana kuin mahdollista, ja olen iloinen, että Dora ymmärtää tehdä samoin." Samassa kuului makuukamarista tuskanhuuto. Eugen tuli kalmankalpeaksi.
Eihän minusta seuraksi, minä olen tavallinen työ-ihminen, mutta mieheni kaipaa parempaa ja hienompaa seuraa kuin saa meikäläisissä oloissa. Kysyin, pitikö mies seurustelusta. Hän näytti niin umpimieliseltä. Voi, kuinka rouva Hägg silloin nauraa heläytti. Vai on se tänne asti näkynyt, ihan tien toiselle puolelle ha-ha-haa? Vai onko neiti niitä valittuja, joilla on oikein näkevät silmät?
Ja siihen päätökseen tulin, ettei mieheni ollenkaan osannut panna arvoa työlleni, vielä vähemmin, että hän milloinkaan olisi minua auttanut, vaikka olisi kuormani ollut kuinka raskas. Eikä kuulunut sitä Mariitakaan. Nyt hän oli jo viipynyt lähes kaksi tuntia. Hermoni ärtyivät, tunsin niiden levottomuuden aina sormieni päihin saakka. Mitä tehdä ?
Tiimasen soitto syttyy ja heittää murhavalonsa Unnon huoneesen. Nyt siipiäsi rävistele, Untamoinen; koska lennät täältä. Mikä valo tämä? Ylös, mieheni! Ylös! Murha, murha ja poltto! KULLERVO. Nousipa hörinä ampiaispesään. K
Lents lohdutti, kun hän ainoostaan valitti: "Oi, jos minunkin mieheni olisi saanut elää niin kauan, että olisi nähnyt meidän molempien lapsemme yhdessä lähtevän ulkomaille!" Hän kertoi, että kaksoispari, jonka voutitalokkaan Katriina oli ottanut kasvattaaksensa, näytti päältäkin nähden hyvin toittuvan.
Tein jotenkin pikaisen lopun näistä tuttavuuksista. Luulen, ettei mieheni yhtä vähän kuin nuo kaunottaretkaan aivan helposti unohda sitä ripitystä, minkä saivat toisen kerran Viipurin asemalla, toisen kerran Hangon voidrittelipinon suojassa, jonne laillinen vaimo oli kuin pilvistä pudonnut laillisia oikeuksiaan puolustamaan.
«Jumalan kiitos, kyllä se nykyään pitää puoliansa, vaikka voitte uskoa että meidän oli vaikea ensi vuosina tulla toimeen. Mutta me aloimme heti asettaa suun säkkiä myöten. Koko avioaikanamme ovat rahat olleet minun hallussani. Minä olen mieheni kassanhoitaja; hän jättää minulle kaikki tulonsa ja ottaa sitten minulta mitä tarvitsee, ja sillä tavalla on kaikki käynyt sangen hyvin.
"Kun minä lähenin sitä huonetta, jossa mieheni sanottiin majaa pitäwän, tapasi minut semmoinen wawistus ja ahdistus, että joka luunsolmuni tärisi. Sydämmeni löi niin ankarasti, ett'en kuullut mitä eräs porrasten edustalla wastaantulewa mies minulle sanoi. Jalkani oliwat niin herwahtaneet ja woimattomat, ett'en woinut portaita nousta muutoin kuin nelinkontin.