United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänen näin kertoessaan käveli muuan merimies, joka niin ikään piti vahtia, edestakaisin laivan kannella, ja istuutui viimein, ikäänkuin hän olisi väsynyt kävelemästä ja nyt aikoisi vähän levähtää, eräälle ruhmolle, joka oli niin lähellä Marttia ja Leoa, että siitä voi varsin selvään kuulla jokaisen sanan, jonka he lausuivat.

Lukemattomia viheriäisiä saaria kohoaa sen rannoilla: Nuorna ollessani niin kertoo vanha merimies, purjehtivat suuret laivat siinä, missä nyt vene vaivoin pääsee soutamaan; ja muutamia vuosia senjälkeen kulkee karja laitumella entisen meren pohjassa.

"Jos alkaa tuulla pilvi tuolla näyttää minusta juuri siltä on parasta, että niin pian kun mahdollista etsimme turvallisen paikan." Vähä sen jälkeen oli miehistöllä täysi työ omassa turvallisuudessaan; sillä nyt alkoi myrskytä, miten merimies oli ennustanut. Töin tuskin pääsivät he maalle.

Oletko sinä maanomistaja Rio Janeirosta, Job? Job. Tietysti minä olen niinhän kaikki ihmiset sanovat. Ensim. merimies. Mutta mitä sinä itse sanot? Job. Minä sanon niinkuin kaikki ihmiset, minä minä en tahdo riidellä kenenkään kanssa. Hyvät ystävät! Eikö hän ole laivojen isäntä, eikö hänellä ole viittätoista kuunaria merellä? Kolmas merimies. Herra tarkoittaa ehkä ilmapalloja?

"Kah! te olettekin merimies," lisäsi hän minuutin kuluttua ja teki vilkkaan liikkeen käsillään, "siinä tapauksessa olette varsin tervetullut." "Kiitoksia, rouva," sanoi kapteeni. "Minä en voi käsittää mikä se on joka ilmaisee suolan minussa, mutta joka ikinen ihminen näyttää huomaavan sen hattuni pohjasta ja takkini kauluksesta. Noh niin, rouva, minä olen merimies."

Merimies puhui nyt katteinille Junnon mielivän merelle, ja katteini otti halulla tuon sorean ja kauniin pojan merimieheksi. Junno otti hyyryn laivaan, kirjoitti pienen kirjeen enollensa ja pyysi ravintolan neitsyttä toimittamaan sen Porin postikonttoriin; ja ennenkuin päivä joutui puolelle, oli hän jo kaukana kotirannoiltansa meren kuohuvilla aalloilla.

Koko miehistö ilman poikkeusta kaipasi ja suri syvästi perämies Daltonia, sillä hän oli todellakin ollut kunnon mies, jalo- ja suoraluontoinen toveri, hyvä ja taitava merimies sekä harvinaisen sivistynyt ja sävyisä alamaisiaan kohtaan, mies, joka ei suonut heikommallekaan vääryyttä tehtävän; sillä hän piti koko miehistöä rakkaina tovereinaan.

Siirtykää, minulla ei ole aikaa odottaa kauemmin! toisti Bertelsköld. Ei Jumala ole kiirettä luonut, vastasi toinen merimies kädet housujentaskuissa.

"Onko kukaan käynyt minua tapaamassa?" kysyi hän synkällä äänellä. "On, käsipuolinen merimies on teitä jo kauan odottanut". "Ei kukaan muu!" "Ei!" "Käske hänen tulla puheelleni!" Nainen meni ja Konrad kulki pitkillä askeleilla edestakaisin kamarissaan. Hänen pienistä silmistään välkkyi nyt lujuus semmoinen, joka ei tiedä muuta kuin maaliansa.

Vastaus lausuttiin enon äänellä, joka pyysi heti paikalla päästä sisään. Silmänräpäystäkään epäilemättä aukaisi hän oven ja päästi Capin sisään. Tuskin oli hän astunut kynnyksen yli, ennenkuin Mabel taas kiiruhti sulkemaan ovea, joka häneltä tottumuksen mukaan jo kävi sangen sukkelasti. Kun tuo voimakas merimies sai tiedon lankonsa tilasta, oli hän vähällä ruveta itkemään.