United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !


Nyt nousee tappelu, sampo suljahtaa mereen, Louhi saa siitä ainoastaan tyhjän kannen, Wäinämöinen kerää tarkkaan sammon murut rannalta. Tämän jälkeen varallisuus katosi Pohjolasta ja karttui Kalevalassa. Louhi lausui tappelun jälestä: "Jo minulta valta vaipui, Jo aleni arvioni, Eloni meni merehen, Sampo särkyi lainehihin." Ja runo laulaa tästä tapauksesta

Hän tuosta toki ihastui, sanan virkkoi, noin nimesi: "Tuost' on siemenen sikiö, alku onnen ainiaisen, tuosta kyntö, tuosta kylvö, tuosta kasvu kaikenlainen Suomen suurille tiloille, Suomen maille mairehille." Louhi Pohjolan emäntä itse tuossa arvelevi: "Jo minulta valta vaipui, jo aleni arvioni, eloni meni merehen, sampo särkyi lainehisin."

Hyväks huomas neuvon ystävän Polykrates ja viiskymmen-soutuun hän heti astui ja heitti merehen, mitä enin hän rakasti, sormuksen. Ja sen hän tehtyänsä surun tunsi sydämessänsä. Mutta kohta rantahan tullessaan näki sormuksen hiekalla vastassaan. Mitä rakasti kaikista enimmin, oli heittänyt meri sen takaisin. Niin ei päässyt hän kohtalostansa, ei pakoon onneansa.

Meni haukina merehen, siikana silajoelle, pian uipi salmen poikki, välehen välin samosi. Astui jalan, astui toisen, Pohjan rannalle rapasi. Niin sanovi Pohjan poiat, paha parvi pauhoavi: "Käypä Pohjolan pihalle!" Meni Pohjolan pihalle. Pohjan poikaset sanovat, paha parvi pauhoavi: "Tules Pohjolan tupahan!"

Pisara: Miksi kurja Pisarana? Miksi ei suotu Virtana vierrä Viitojen halki Järvehen mun? Virta: Miksi halpa Virtana vain? Miksi en järven Lainehin loiski, Kuohuen kauas Merehen käy? Järvi: Miksi mieto Järvenä näin? Enkö aalloin Vyöryvin voisi Merenä maita Valtaella? Meri: Miksi hurja Rantoja lyön? Miksi en taivon Pilvenä päily, Taikkapa loista Helmenä vaan?

Suo kuvain syntyä povessas, Ihaile kaunista rannoillas Ja opi sointua lintusissa! "Ei aikaa!" lausut ja juokset vaan, "On paljon työtä ja kantamista." Ja rupaa raskasta aallossaan Vie Iisar merehen valtavaan, Sit' aina liikenee kaupungista. Vaan rannat Iisarin kukoistaa Ja kaunis kaupunki loistaa, Käy herrat jouten tai ratsastaa, Työmies vaan uurtaa ja puurtaa. München /4

Tinamies merestä nousi, Tina suuna, tina päänä, Tina kukkaro käessä, Tina kihlat kukkarossa. "Tules mulle neiti raukka Tinamiehen puolisoksi!" "Enp' on tule, enkä huoli, Ei oo suotu, eikä luotu, Eikä koissa kasvateltu, Tinamiehen puolisoksi." Sep' on mies meni merehen, Neitonen turulla istui, Turun kosken korvasella, Kirjavaisella kivellä, Kaunihilla kalliolla.

ANTTI. Sydäntä ahdistava totuus on Ett' onpi kuollut kuningas. HANNU. Ja nyt Lutherin-opin uskon-vapaus Vajonnut on kuin päivä merehen. Vaipuu jälleen ajatuksiinsa. ANTTI. Jok' ylentyy taas kahta kirkkahammin, Valaisten aina Libanonista, Sen setripuista, hamaan Pohjolaan, Hongikko-salojemme jylhistöön.

Mua vartoi kerran valtiaakseen ranta se vasen, jota huuhtoo aallot Rhônen, kun Sorguen veet on siihen velloutuneet, Ausonian sarvi myös, mi kantaa Barin, Gaetan ja Crotonan kaupunkeja, merehen missä Trento, Verde vierii. Säteili otsallain jo maan sen kruunu, Tonava jonka kaltaat kastelevi, kun jälkeen jättänyt on Saksan ääret.

"Nosta karhu kankahalta, viiasta vihainen kissa, korvesta koverakoura, havun alta harvahammas Pohjolan kujan perille, Pohjan karjan käytäville!" Siitä Pohjolan emäntä sanan virkkoi, noin nimesi: "Jo minulta valta vaipui, jo aleni arvioni: eloni meni merehen, sampo särkyi lainehisin!" Läksi itkien kotihin, polotellen pohjosehen.