United States or Cook Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun olin jonkun ajan seisonut ulkona, sain minäkin käskyn tulla sisään ja mielelläni meninkin. Siellä istui rovasti lähellä sänkyä, jossa muori makasi, mutta hän oli kääntänyt selkänsä sänkyyn päin ja katseli äitini isää, joka istui toisella seinällä olevalla pienellä penkillä hyvin totisena. Kirkas kyynel kiilsi ukko paran silmässä, nimittäin toisessa, sillä toisen päällä oli käsi.
Hänen vanhin poikansa, Axel, oli minun hyvä ystäväni lapsuusajoilta asti ja hänen tähtensä minä oikeastaan sinne vierailemaan meninkin, veljekset Ture ja Carl olivat näet vielä liian nuoria meidän seuraamme sopiakseen. Ja silloin oli aina hauskaa; milloin olimme metsästämässä tahi kalastamassa, milloin taas pilkkaan ampumassa tahi muissa huvituksissa vuorotellen.
No elä nyt, ethän sinä toki ole suuttunut minuun, vaikka illalla meninkin ulos!... Oli oikein hauskaa, tiedätkö ... ja olen nukkunut kuin kivi meren pohjassa. Onko pikku tyttö itkenyt? Vai ei ole . Loukkaantunutko? Johan nyt! Tyhmyyksiä, sanon minä sinulle... Vai kohtauksiako sinä tässä! Minulla ei todellakaan ole aikaa, tiedätkö Oikein, Karen, vie vain kahvi saliin.
Siellä oli toisen talon sarka jäänyt syksyllä kääntämättä, mutta toisen oli käännetty. Siinä sen näki eron. Mun huomioni kiintyi siihen sen vuoksi, ja sitä varten sinne meninkin, kun niillä viime talvellisilla luentokursseilla siitä niin paljo puhuttiin.
Enpä oikein hyvin jaksa, ruumiin voimat vähenevät päivä päivältä, ja pian toivon täältä pääseväni rauhan majoihin, joissa vasta oikein hyvin toivon voivani. Jumala suokoon, että pian pääsisitte pois tästä surun laaksosta, sanoi rovasti. Sitten meni hän äitini luokse ja puhui hänen korvaansa hiljaa. Minä sain äidiltäni käskyn mennä ulos huoneesta ja minä meninkin.
Nyt ruumis kuopataan kuin koira ja sielu menee kankaalle ja menköön mutta minä olisin ennemmin tahtonut mennä mereen, ja johan minä sitä varten meninkin sieltä jäälle Ursinin kallioiden kohdalta, mihin Groohaaran punainen majakkatuli pilkottaa. Katso, minä olin herännyt siellä hyi! tyhjä kukkaro, tyhjä ruumis, tyhjä sielu ja paha maku suussa.
Kylläpä sinä olet kanssa OLLINEN. Etkö sinä sitten voinut tulla herättämään. AINA. No mistä minä tiesin. Menithän sinä ainoastaan saappaita jalkaasi ottamaan. OLLINEN. No niin minä meninkin. Mutta käytyäni sängyn laidalle istumaan, en voinut olla heittäymättä levähtämään, jolloin tietysti nukuin niinkuin tavallista. AINA. Ja minä olen saanut juosta sinua hakemassa pitkin kaupunkia.
Sinne sitten meninkin jotenkin hyvissä ajoissa ja olin taaskin tilaisuudessa toteamaan, miten vaatimattomat saksalaisten kokouspaikat olivat. Sitä kyllä kutsuttiin kahvilaksi ja minut neuvottiin sen takimaiseen huoneeseen, mutta ei sillä ollut mitään yhteistä Helsingin hienosti ja aistikkaasti sisustettujen kahvilojen kanssa.
Minä kysyin nauraen, oliko hänen tapansa ensin antaa ja sitten ottaa takaisin, mutta suoriuduin hänestä siten, että lupasin tulla sisälle vähän myöhemmin rouva Rbg:n kanssa. Viimein illan kuluessa, kun ilo ja innostus siellä sisällä olivat ylimmillään, ei mikään auttanut, meidän täytyi tulla sisälle, ja mielelläni meninkin, sillä musiikki houkutteli niin ihmeellisesti.»
En ollut sitä huomaavinanikaan, vaan ajattelin itsekseni, että »aha!» Menin kuin meninkin illalla ulos, mutta ylioppilaskokoukseen en mennyt, kävin ostamassa pussillisen makeisia ja tunnin perästä tulin takasin. Hän oli poissa. Tyttö tuli jo eteisessä vastaani naureskellen ja kertoi, että hän oli kyllä aavistanut viekkauteni.