United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Matkalaisten toiveet perustuivat nyt pää-asiallisesti tähän etuisaan seikkaan, vaikka se tuotti vaaroja, koska juuri sama pimeys, joka edistäisi heidän pakenemistaan, samalla yhtähyvin tulisi salaamaan heidän viekkaiden vihollistensa liikkeitä.
Linnut, jotka nopeassa lennossaan leikkaavat horisonttia, herättävät kateutta ja saavat vapautensa menettäneen tuntemaan elämänsä kaksinverroin painavalta. Ah, kun saisikin vaihtaa osia noiden siivekkäiden matkalaisten kanssa! Tai kun olisi huostassani taikasana, jolla silmänräpäyksessä voisi muuttaa itsensä linnuksi!
Mun sieluni, sa oma itses ootko nyt, vai onko suuri kirkkautes vain kesän laina, ja onko kahlehesi, joka nyt ei paina, yön hartauteen vain hetkiseksi hellinnyt? Ikävässä kenttäin huojuvaisten syksyn täydet tähkät unelmoivat. Illan hiljaisuus ja rauha soivat rintaan rauhattomain matkalaisten,
Sama on laki kaukaisempain matkalaisten suhteen; ne ovat jokamiehen laillinen saalis, jos ei heillä ole muassa joku Beduini, joka ne kumminkin omalta heimokunnaltaan suojelee. Tämä yleinen rauhattomuus tekee, että Arabiassa matkustavaiset eivät koskaan anna suoraa vastausta, jos heiltä kysytään minnepäin ja millä asioilla he kulkevat; sillä se voisi olla osviitta rosvoille.
Hän otti vastaan ja vastasi eri tavalla niiden harvojen matkalaisten tervehdyksiin, jotka noina vaarallisina aikoina kulkivat tietä pitkin, aina sen mukaan keitä he olivat.
Retki Medinaan ja Mekkaan. Wallin'in vielä viipyessä Hajil'issa saapui sinne keskipaikoilla Marraskuuta vuotuinen suuri toivioretkeläis-matkue Bagdad'ista 1,500:lla kamelilla. Kuljeksiva Persialainen, jonka kanssa hän oli kaupungissa paljon seurustellut, kehoitti häntä myös lähtemään näiden matkalaisten joukkoon.
Tämän kiipeämisen vaivaloisuutta vielä enensivät hyttyset, jotk' ilmassa sakeana kiehuivat, ja jotka matkalaisten vaatteille naavittautuen kutoivat keveät huntuverhot heidän ympärillensä. Kreivi Vasili vilvoitteli itseänsä yhtämittaa palmuleuhuttimella, jonka hän kerran oli ostanut Egyptistä. "On jo kahdeskymmenes vuorelle kiipeys, joita ma eläissäni olen tehnyt," kertoili hän.
Auringon säteitten heijastus hänen kypärästänsä ja rautapaidastaan näytti, että hän oli täysissä varuksissa, ja meidän matkalaisten asia vaati, ettei tuo mies saisi tiedustamatta päästä heidän sivutsensa. »Meidän pitää saada tietää», sanoi nuori herra, »ken hän on ja minne hän menee.» Näin puhuttuaan hän iski kannukset ratsunsa kupeisiin ja ajoi molempain seuralaistensa kanssa niin joutuisasti, kuin vaan tien epätasaisuus myönsi, eteenpäin siksi, kunnes he saapuivat sille haaralle, missä vuorisolasta alas tuleva tie yhtyi siihen, joka vei järven rantaa myöten.
"Sentähden, että kauppias-toimemme on päättynyt. Pyhissä-vaeltajia olemme vast'edes. Niin on käsketty ... ainakin, ell'et mieluummin toivo itseäsi ja minua hirsipuuhun." "Puhukaamme muita asioita! minä olen tullut hyvin araksi kaulastani. Mene sinä vaan, ilman pitemmittä puheitta, anastamaan noiden matkalaisten pitkät ruskeat hameet, heidän sauvansa ja jalkineensa.
Vihdoin Marraskuun keskipaikoilla oli Stuure ko'onnut noin 900 miestä sota-väkeä; Pyhän Eerikin lippu tuotiin Upsalasta, ja Katrinan päivänä, Marrask. 25 p., lähdettiin Koohaminan satamasta merelle. Mutta nyt tuli talvi väliin. Vastatuulta, jäätä ja lunta sattui matkalaisten tielle, kaksi laivaa särkyi ja muutamain täytyi palata.