United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt pitää vaan kuulustella Liisaa. Olisinpa aika pahassa pulassa, jos hän puolestaan nyt panisi vastaan. SANNA. Mutia mitä minä näen tuossa! kirja kädessä. Tuota vielä puuttui! Tarttuuko tuo rutto vielä häneenkin. Liisa! mitä tämä on? Mitä sinä lueskelet? LIISA. Tätikulta, tämä on oiva kirja. Se on Voiton uusin teos, hänen matkakertomuksensa Pohjoismaista. Voi kuinka nerollista!
Hänellä oli sankarin sydän, ja monessa suhteessa hän seisoi muita kansalaisiaan korkeammalla kannalla; mutta ruokahaluun katsoen hän kumminkin yhä oli täysi metsäläinen. Ennenkuin levolle vetäytyi, kasvinveljeni jutteli mulle matkakertomuksensa pääpiirteissään; mutta vasta myöhään seuraavana päivänä sain täydelleen tietää tuon juonikkaan seikkailun yksityiskohdat.
Erittäin ihastuneena Ottarin puheihin julkasi Alfred hänen matkakertomuksensa ja lähetti itse Itämereen purjehtimaan merenkulkijan Wulfstanin, joka palattuansa kertoili vieläkin tallella olevassa kirjasessa Itämeren rannoilla asuvista kansoista.
Siihen kehotti meitä sekin, että olimme löytäneet hänen ennen julkaisemattoman, 50 vuotta kadoksissa olleen matkakertomuksensa vuosien 1845-6 matkoista. Se oli kuitenkin hyvässä tallessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa kokoelmassa "Diverse Handlingar tillhörande Finska Litteratur Sällskapet för åren 1831-50", jossa sen maaliskuun 24 p. 1896 tapasimme.
Köppen kirjoitti sitte syksymmällä jo kysymyksenkin, olenko mitä matkoistani kirjoittanut, ja lähetti erään oman matkakertomuksensa. Minun täytyi häpeämielin kirjoittaa vastaukseksi, että tietämättömästä syystä en ole milläkään neuvoin taitanut saada karttoja ja kirjoja, joita vailla kertomukseni olisi tullut tyhjäksi ja halvaksi Akademian käsiin annettaa.