United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Miksi ojennat henkitorveasi, aivan kuin hanhi? mutisi Bartek. Mene kotia! Lyö! sanoi Magda uudestaan. En totta lyökkään, vastasi Bartek ja pisti kädet lakkariinsa. Kapakan isäntä, joka tahtoi saada riidan loppuun, sammutti ainoan tuvassa palavan kynttilän. Syntyi pimeä ja hiljaisuus. Hetken kuluttua kuului Magdan nyyhkyttävä ääni pimeästä: Lyö!
Sen sijaan että olisi vastannut, kääntyi Magda kuulijain puoleen ja alkoi voivotella: Oi, te ihmiset, te ihmiset, ettekö näe minun häpeääni ja minua onnettomuuttani? Hän on tullut kotia ja minä iloitsin siinä uskossa, että hän oli hyvä mies kuin ennenkin, mutta nyt hän on tullut juovuksissa kotia. Hän on unohtanut Jumalansa ja puolan kielen.
Mutta Hinkin ja kapteenin juttelemisesta ei tullut mitään. Silloin Magda avasi pianon ja rupesi soittelemaan polkkaa. Kapteeni ajatteli: Kyllä totisesti on tämä Hinkin morsian sentään toista kuin se minun heitukkani, se saparoniska, jonka sitkeät kiharat eivät pysy palmikossa, vaan kaikille suunnille töröttävät, ja joka kävelee avojaloin, vaikkei vielä kaikki lumikaan ole sulanut.
Kunnon Magda hymyili läpi kyynelten. Maa ei ole saksalainen kertoi hän vielä uudestaan. Magda! sanoi Bartek ja tuijotti häneen Magda! Mitä? Oi, sinä olet sellainen... Bartek tunsi sydämmellistä kiitollisuutta hän kohtaan, mutta ei saanut sitä lausutuksi. Kuin oikein tuli kysymys, oli Magda kuitenkin samanarvoinen kuin kymmenen muuta vaimoa yhteensä.
Bartek alkoi mietiskellä: Minulle tapahtuu suuri vääryys hän sanoi. Ja Boege ahdistaa poikaa lisäsi Magda. Minä menin hänen luokseen ja pyysin, että hän antaisi olla pojan rauhassa, mutta hän vaan sadatteli minua. Niin, nyt ovat saksalaiset voitolla Pognembinissä. Nyt he eivät enää pelkää mitään. Niin, totta on, että he ovat voimakkaimmat sanoi Bartek alakuloisena.
Jospa Hinkki suuttuu! kuiskasi kapteeni hänelle hiljaa. Mutta vastaukseksi Magda yhä hellemmin painautui hänen rintaansa vasten tai pani armaat käsivartensa hänen päänsä ympäri. Kello on jo puoli kaksitoista, kuiskasi Magda, tulkaa toisen kerran, mutta älkää enää olko täällä. Mutta ei kapteeni halunnut lähteä, sillä hänen oli kauhean hauskaa ja hän oli kuin tulessa Magdan syleilyjen vuoksi.
Hän läksi järjestämään asiaa ja Magda meni papin luo kysymään häneltä neuvoa. Pappi sanoi, että maksuaika oli liian lyhyt ja korot liian korkeat ja valitti suuresti, että herra Pan Jarzynski ei ollut kotona, sillä hän olisi kenties auttanut häntä. Magda ei kuitenkaan voinut odottaa siksi kunnes häneltä myötäisiin hevonen ja kärryt, ja hänen täytyi suostua herra Justin ehtoihin.
Ja aikoi näin sanoen mennä huutamaan lisään daameja, mutta Magda kielsi. Sitte avasi lihava rouva viinapullot, kaasi laseihin ja sanoi: saako herroille luvan olla ryyppy?
Se oli suuri onnettomuus koko taloudelle, joka välttämättömästi tarvitsi miehen voimakasta kättä. Magda auttoi itseään niin hyvin kuin hän taisi. Hän raastoi aamusta iltaan hänen naapurinsa, Czermienickin väki, auttoi häntä varojen mukaan, mutta se ei riittänyt ja talous meni rappiolle.
Viimeisen seis, huusi hän niin kovalla äänellä, että vaimo peräytyi muutaman askeleen. Oletko hullu? No, kuinka sinä voit, Magda? Osaatko ranskaa raukka, vai? Musiu? Musiu! Kuka on musiu? Minä ole musiu , tiedätkös sen? Tarkoittaa ranskalaista sanaa monsieur, herra. Ihminen, mikä sinua vaivaa? Niin, ällistele sinä! Was? Done diner! ymmärrätkös? Magdan otsalle alkoi myrsky lähestyä.