United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !


He olivat kuin siltana, joka yhdisti hänen maailmansa muuhun maailmaan, josta hän ei ollut tahtonut mitään tietää. Ja entäpäs jos tuo silta ei koskaan katkeisi, vaan liittäisi hänet yhä lujemmasti tuohon toiseen maailmaan? Entäpäs, jos hänen täytyisi sitä myöten astua pois omasta luostarielämästään?

Niin lähellä maalia; muutama minuutti vaan, ja hän olisi ollut rikas mies! Hän olisi ijäksi jättänyt Suomen ja muissa maissa nauttinut tavaroitansa mutta nyt, kuinka toisin! Nyt makasi hän tässä; tämä pieni arkku oli hänen maailmansa. Toivo pelastuksesta heräsi Matissa aina sen mukaan, miten äänet kuuluivat etäämmältä tahi likemmältä.

Hän saattoi välttää kaikki vastaantulevat esteet aivan vaistomaisesti ja uneksia keskellä maailmankaupungin ääretöntä, lainehtivaa ihmismerta. Keskustelu Auran kanssa oli tehnyt syvän vaikutuksen häneen. Pian hän vaipui ajatuksiinsa. Ja kuten aina, kiertyivät hänen ajatuksensa lopuksi hänen itsensä ympärille. Olihan hän oman maailmansa keskipiste.

Ja selvisi vielä, että isän sijassa hän olisi jyrkästi kieltänyt poikaansa lähtemästä kotoa ja sanonut: Sinä olet meidän, sinä olet kasvanut kiinni kotopihan turpeeseen, sinä et saa lähteä, sinun käy onnettomasti, jos lähdet, sillä salainen kirous tulee sinua seuraamaan kaikkialla! Mutta kaikki oli näin vain heidän kannaltansa, heidän pienen maailmansa kannalta.

Kuoliko isänne, kun olitte pieni, kysyi Toini. Ei, hän eli viisi vuotta kauemmin kuin äiti, mutta koti ei sitte enää ollut koti. Isä oli sellainen kuin useimmat meistä miehistä. Hänen työnsä ja toimensa oli hänen maailmansa. Lapset olivat hänelle olemassa ainoastaan käskyläisinä, vaimo oli hänelle perheenäidin velvollisuuksiin sitoutunut naishenkilö. Eilert Olsen huokasi raskaasti.

Suristen lailla kimalaisten kerhoin he tanhus aattein, tuntein autuain; Maa, suuri maammonsa, ol' heille hyvä ja Taivas taatto korkea ja syvä. Se oli heidän koko maailmansa, ei ollut heille tuttu piiri muu.

»Ettekä paheksi, vaikka olen näin vapaudessani?» »Tuota ette todenperästä kysy. Se oli vaan pieni vero, jonka annoitte entisille katsantotavoille.» »Entisille?» »Niin sanoin; sillä tietämättänne, tahtomattanne niistä jo alatte irtautuaAlman täytyi se itsekin myöntää. ei hänen maailmansa enää ollut sama kuin ennen.

Mutta hän oli sen heittänyt heti syrjään eikä jäänyt sen syitä tai mahdollisia seurauksia seulomaan. Vain merkinnyt ohimennen, että kullakin oli rajansa ja että tuossa vieressähän istui juuri hänen rajoituksensa. Olihan tässä hänen koko maailmansa. Miksi hän sitten enää uusia ja tuntemattomia toivotteli? Mitä mietit? kysyi Liisa. Jälleen hän oli huomannut Johanneksen katseen pyrkivän lasittumaan.

Kaikki sortui, kaikki raukesi. Koko hänen muinainen, turvallinen maailmansa meni muruiksi hänen ympäriltään. Uudet omistajat eivät hänestä välittäneet sen enempää kuin hän niistä. Eivätkä ne siihen vakinaisesti asumaan asettuneetkaan, tulivat vain lukemaan metsiä, laskemaan lehmiä, lampaita ja hevosia sekä niitä pienemmin ja suuremmin erin pois kuljettamaan.

Kaikki muut kalan silmään sattuvat valonsäteet, paitsi ne, jotka sattuvat siihen ympyrään, mikä kartion suussa leikkaa veden pinnan, tulevat jostakin vedenpinnan alla olevasta esineestä ja joutuvat kartion ulkopuolelle. Tästä tarkemmin alempana. Jos nyt läpikäymme kalan silmään näkyvän koko hänen maailmansa, niin saamme siitä sangen omituisen kuvan.