United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitään pelättävää ei lääkäristä huomannut, jos ei vaan tuo ollut paha merkki, että kasvot näyttivät myhäileviltä ja vähemmin totisilta kuin ennen mökillä käyntiä. Levottomana odotti Laara ensimmäistä sanaa lääkärin suusta, mutta tämä arvasikin tehdä toivon mukaan ja alkoi kysellä, onko tuntunut haavassa ja ruumiissa mitään kipuja.
Veren vuoto useammista haavoista päästä oli ollut liian runsas. Kumminkaan eivät nämä eikä vasemman solisluun taittuminen ynnä moni muu kova kolaus näyttäneet kokeneesta lääkäristä niin vaarallisilta kuin täräys, jonka aivot olivat kärsineet. Silmänräpäyksessä ei voitu mitään päättäväistä sanoa. Tuskinpa oli vähemmän huolettava vanhan herran tila.
Lääkäristä oli loukkaavaista ja ihan käsittämätöntä, että Niinalle voi ollenkaan johtua mieleen ruveta puhumaan minun ja sinun omasta niin likeisessä yhteydessä, kuin heidän oli.
Lääkäristä ei siinä kukaan puhunut mitään, ei kauppias itsekään, joka vaan mietti jonkun hetken kuluttua, "kun oli saanut vähän levähtää", nousta. "Paljon oli, näet, toimitettavana". Kapteeni oli lopettanut kertomuksensa, ja siinä sitten mietittiin, mitä nyt olisi tehtävää.
Pian tultiinkin kysymään, mikä häntä vaivaa, ja Uuno toi Hannalta terveisiä ja kukkia ja rupesi, voimatta samalla hillitä onneansa, ehdottamaan lääkärin kutsumista sekä pitämään kovaa ääntä. Jos sinä rakastat minua Uuno, niin älä puhu lääkäristä, sanoi Henrik hänelle. No, no, sanoi Uuno, antaa olla ellet tahdo, mutta minä istun sinun luonasi, koko illan istun tässä.
Hän nauroi kuin koukussa polvin ja vatsa sylissä: Vot, selitti hän miehille: Vot, Ropotti tää tshuhna... Eh mikä luotsi, Ropotti sinä siinä! riemuitsi hän Ropotille välillä ja jatkoi kertoen miehille sen silloisen juttunsa lääkäristä, porsaan leikkaajasta, sairaasta ja porsaasta ja kerrottuaan riemuissaan lopetti: A vot, Ropotti... Toit porsaanleikkaajan lesken luo ja... Vot sinulle Durnjakinin leski... Eh!
Hän kiitti ystävällisesti tarjotusta avusta, mutta sanoi hyvin tulevansa toimeen omine palvelijoineen. Kaikista suurin ja tärkein apu oli tänä onnettomuuden aikana vanhasta oivallisesta kylän lääkäristä. Hän oli ollut matkalla ja jo palaamassa Weissenbachiin, kun hän näki tulen, joka hänen laskunsa mukaan oli hovissa.
Sen virkansa toimituksessa oli hänellä kerta tilaisuus tutustua Arabialaisten omaan kotoiseenkin lääkintätaitohon. Wallin näki kohta, ettei tässä ollut enää lääkäristä mitään apua, ja ilmoittikin sen sairaalle sekä hänen sukulaisilleen, mutta jäi kuitenkin heidän pyynnöstään sinne muutamaksi ajaksi, edes helpoittaaksensa kuolemaan tuomitun viimeisiä hetkiä.
Sillä aina siitä asti, kun rouva ensi kerran keskusteli vieraan lääkärin kanssa, oli ihmeellinen rauha levinnyt koko hänen olemukseensa. Ei enää näkynyt merkkiäkään tuosta liiallisesta kiivaudesta ja tunteellisuudesta, joka tavallisesti oli lääkäristä ollut niin vastenmielinen.
Mutta Sadokilla ei ollut käsitystä näkymättömästä lääkäristä, joka käypi ympäri etsimässä raadeltuja sieluja saadaksensa niitä parantaa.