United States or Mongolia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tämä tapahtui vuonna 1861, kun Omskin kenraalikuvernööri osoitti luteerilaisille maapalstan Om-joen rannalla. Sinne siirtyi suuri osa Rishkovan asujamia. Mutta osa vanhaa suomalaista kantaväestöä piti kuitenkin vanhaa Rishkovaansa siksi rakkaana, ettei heitä saatu muuttamaan. Samoin jäi useita sinne karkoitettuja sekä suomalaisia että virolaisia ja lättiläisiä.
Kun lisäksi maahan on muuttanut iso-, vähä- ja valkovenäläisiä, saksalaisia, lättiläisiä, virolaisia, kalmukkeja ja turkmeneja pohjoisesta ja idästä, sekä turkkilaisia, persialaisia, kreikkalaisia ja juutalaisia etelästä ja lännestä, on kielten sekamelska vielä kasvanut, kansallisuuksien välinen taistelu vielä kiihtynyt.
Niinpä seurasi eräs venäläinen pappi esimerkkiä ja perusti raittiusyhdistyksen lähimpään venäläiseen kylään. Harvinainen juhla oli kun mainitun yhdistyksen vuosijuhlaa vietettiin kesäkuussa. Siihen oli kutsuttu vieraita, sekä virolaisia, lättiläisiä että venäläisiä.
Pastori Roschierin velvollisuutena oli hoitaa ei ainoastaan Verhne-Suetukin suomalaisia vaan myös äskenmainituissa kylissä asuvia virolaisia ja lättiläisiä. Sitä paitsi oli hänen vuosittain tehtävä matka niihin paikkoihin Jenisein kuvernementtia, missä luteerilaisia asui. Irkutskin v.t. divisioonansaarnaajana teki pastori Roschier laajoja matkoja aina Tyynenmeren rannikolle.
Keväällä ja kesällä olin minä Moskovan konsistoorin kautta saanut kaksi virkamääräystä, nimittäin toukokuussa määräyksen hoitaa niitä virolaisia ja lättiläisiä, jotka asuvat Kainskin ja Marinskin piirissä Tomskin kupernia ja kesäkuussa, sittenkuin rentustunut entinen pastori oli saanut eron, olemaan v.t. kupernin-saarnaajana Tobolskin kupernissa, v.t. saarnaajana luteerilaisille Omskin kaupungissa ja Akmolinskin alueessa sekä v.t. saarnaajana karkotetuille virolaisille, lättiläisille ja saksalaisille länsi-Siperiassa.
Se on virstan pituinen ja osittain hyvin hyvästi rakennettu. Suomalaisten luku nousee lähemmä neljäänsataan ja virolaisia on asettunut tänne niin kosolta, että niiden luku pian voittaa suomalaiset. Mihin hyvänsä suomalaisia on asettunut, on aina virolaisia ja lättiläisiä ilmestynyt heti perästä, joka on ollut ja on suureksi haitaksi ensinmainituille.
Siellä ... siellä hän näki kuljetettavan paareja ... monia verisiä paareja kaupunkiin... Häntä ylenannatti, hänen päätänsä pyörrytti... Ja hävetti ... ettei hän voinut olla niiden mukana, jotka olivat lähteneet taisteluun... Sillä heitä tarvittiin: punaiset eivät olleet vieläkään lyödyt, vaan vyöryttivät yhä lisää venäläistä sotaväkeä ja lättiläisiä ... rättiläisiä ... omaa maatansa vastaan... Tuhansittain niiden kuolemaksi, jotka olivat rientäneet suojelemaan tätä Suomea.
Niin pian kuin he olivat tehneet sen ja Tobolskin kuvernementissa asuvat luteerilaiset olivat saaneet tiedon siitä, muutti vielä vuosina 1887-1890 moniaita perheitä suomalaisia, virolaisia ja lättiläisiä Bugenesta ja Om-siirtokunnasta. Alue kuuluu keisarilliselle kabinetille ja on Barnaulin vuorihallituksen hoidossa.
Seitsemän vuotta hän kitui Pietari-Paavalin linnoituksen ja Schlüsselburgin vankilaholveissa, kunnes Aleksanteri II armahti hänet ja salli hänen asettua Itä-Siperian vankiensiirtolaan. Täältä hänen onnistui paeta. Japanin ja Amerikan kautta hän palasi Europpaan. 1863 hän Tukholmasta käsin koetti auttaa Puolan kapinaa, kiihoittamalla Liivin- ja Kuurinmaan lättiläisiä talonpoikia.
Mutta tämä kultainen aika Rishkovalle loppui vuonna 1846. Silloin paloi koko kylä ja pappila poroksi. Jo vuonna 1843 määrää keisarillinen ukaasi, että kaikki länsi-Siperiaan tuomitut luteerilaiset ovat koottavat Rishkovan kylään. Niinpä alettiin koota sinne lättiläisiä, virolaisia, saksalaisia viimeksi mainittuja varsinkin siirtoloista Samaran ja Saratoffin kuvernementeissa sekä suomalaisia.