United States or Cook Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Hyvä, siitäpä puusta minä taitan muutamia oksia, piestäkseni poikaa," sanoi Taavetti vakaasti. "Ei, älkäätte lyökö lasta", huusi Martina; vaan ei taitanut kertoa, kuinka tämä oli se paikka, missä Uoti oli häntä ensi kerran suudellut. Ah, kukatiesi makasi nyt lapsi samalla paikalla viluttuneena kuolleena.
Viisas mies on sanonut: 'Kirjat laajentavat nykyisyyden lisäämällä siihen entisyyden ja tulevaisuuden. Etsikää sivistyneiden miesten ja sivistyneiden naistenkin seuraa; ja kun olette vihoissanne jollekin, niin puhukaa hänen kanssansa älkääkä lyökö häntä maahan; mutta ennen kaikkea, älkää antako sen vihollisen voittaa teitä, joka on teitä väkevämpi Juopumuksen.
"Pääsi kyllä, Olli pääsi, minä näin sen", vakuutti Risto, "älkää siis lyökö minua varkaudesta, kun jo olette Rist... Ollia lyönyt". Samalla onnistui Riston luiskahtaa isänsä käsistä. "Lyökää nyt Ollia valheestakin", huusi Risto ja pötki tiehensä. Lassi nakkasi jänekset aittaan, veti oven kiinni, meni tupaan ja pani maata.
Mutta eihän hän nyt toki aina ole semmoinen välistä hän voi olla hyvä ja ystävällinen. Minä luulen, että se on jotain sielullista sairaloisuutta. Se tulee hänen päällensä kuin mikä hulluuden kohtaus, viha ja kiukku, kun hän lyö Mitä sanot? Lyökö hän? Niin, kyllä hän on joskus. Antero oli nostanut kätensä ilmaan, laskenut ne taas polvilleen, saamatta sanaa suustaan.
Kuu kävi pilvistä ja paisti kuolleen kasvoille, ne olivat vaaleat. Emma on työnsä tehnyt, hän ei säädä kuun valoa hän avaa jo oven lähteäksensä pois. Vaan miksi ei hän mene, miksi seisoo hän samalla paikalla, miksi tirkistelee hänen silmänsä, lyökö häntä oman tunnon nuhde? katuuko hän työtänsä? Ei, oma tunto nukkuu, katumus ei ole koskaan siaa löytänyt Emman sydämmessä.
»Hän ei ole täältä kaukana», vastasi haavoitettu rosvo. »Mutta älkää lyökö häntä, sillä hän on niitä miehiä, jotka maksavat tuuman karkaistua terästä jokaiselta ruoskansiiman kyynärältä.» »Se on sangen sopimaton kerskaus», moitti Dalgetty. »Mutta minä olen sinulle hieman kiitollisuuden velassa, Ranald, ja sentähden se olkoon anteeksi annettu.»
Klimenko oli hirttäytynyt ikkunan säppiin. Kahden viikon kuluttua, ensimmäisenä joulupäivänä, häiriintyi taas vankilamme tavallinen hiljaisuus: kuului metallisen lautasen helinää, sitten jalkojen kopinaa, kaatumista ja Myshkinin huuto: "mestatkaa minut ... älkää lyökö, mestatkaa!"
Tässä me olemme; me tulemme vapaehtoisesti; mutta elkää lyökö häntä kasvoihin. ER
Juuri kun Risto astui kynnyksen yli, tunsi hän lujan kourauksen niskassansa, jonka jälkeen tiheät kepin läiskeet alkoi karvastella takapuolta. Riston oli nyt helppo arvata että isä oli niskassa, hän huusi: "Isä, isä, älkää lyökö, en minä ole Risto, se on Olli".
Mutta sen neuvon annan minä teille, herrat, että älkää lyökö laimin tämän illan näytelmää, sillä sen minä sanon, että tämän illan näytelmä on oleva koko 'Theatre Français'in' tulevaisuudelle tapaus, täysi tosi-tapahtuma; se nostaa kapinan näytelmätaiteesta; vielä satain vuotten perästä puhutaan tämän illan näytelmästä, kuin jostain taidehistorialle sangen tärkeästä hetkestä."