United States or Venezuela ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sillä minä tiedän, että juuri silloin, kun voimani ovat väsähtämäisillään ja minä hengästynyt ja kykenemätön jäsentäkään liikauttamaan, että juuri silloin seisoo auttaja, pelastaja, lunastaja vieressäni. »Uskotko, että minä voin sinua auttaa?» kysyy hän. Ja kun minä uskon ! Nyt minä vasta tunnen ja ymmärrän oikein rakastavani tätä Suomen kansaa.
Maailman lunastaja, julistivat hlystit, vaeltaa ruumiillisessa muodossa Venäjän maiden halki ja hänen mukanaan jumalanäiti Maria. Kaikissa arvokkaissa talonpojissa ja nuorissa naisissa sana jälleen tulee lihaksi, antaa uskovaisille armoa ja rauhaa, hekumallista hurmiota tanssin pyörteissä ja "Kristuksen rakkaudessa", tekee ihmeitä ja lausuu ennustuksia.
Siellä on pantu toimeen surujuhla mustin alttariverhoin, ylevin hymnein ja valitusvirsin. Kuulen puhetta marttyyristä, joka kärsi yksin kaikkien puolesta, otti kantaakseen kaikkien kuorman. Meidän on surtava, mutta meidän on myös iloittava, oltava kiitollisia siitä, että meillä on sovittaja, pelastaja, lunastaja.
Sentähden en tahdo selittää sinulle, mitä ehkä kerran tulet käsittämään paremmin kuin minä että se, josta profeetat ovat puhuneet, Messias, jota odotamme, lunastaja ja sovittaja, se on juuri tämä Jeesus, jonka kansamme on ristiinnaulinnut ja surmannut. Mutta ei tarvitse olla kirjanoppinut voidakseen omistaa sen uuden elämän, jonka hän tarjoo meille omassa elämässään.
Jussi oli siis lunastaja, jonka tuli lyönnillänsä päästää muut sisälinnaan. Hän näyttikin käsittävän tehtävänsä tärkeyden. Kyllä minä teidät pelastan, lausui hän. Kapasutti karttunsa nokalla maahan ja nosti sitten silmäinsä korkuiselle lausuen: tuosta ja tuohon! se oli määräys pallinostajalle.
Mutta ylinnä muita ääniä jyrisi Crispuksen huuto: "valvokaa! valvokaa!" Ajoittain vallitsi hiekkahaudassa hiiskumaton hiljaisuus. Tuntui siltä kuin ihmiset henkeä pidätellen olisivat odottaneet, mitä tuleman piti. Silloin ei kuulunut muuta kuin kumina hajoavasta kaupungista. Sitten pääsivät rukoukset, voihkeet ja huudot taasen vauhtiinsa. "Lunastaja, ole laupias!"
Kyllä he ovat sen jo aikoja sitten anteeksi antaneet. Laurin silmät säteilivät, hänen poskillaan oli melkein hehkuva puna: Jumala, vapahtaja, lunastaja pelastus, sovitus, iankaikkinen elämä! Kuinka suurta ja kummallista, melkein päätäni huimaa! Niin se tekeekin. Lauri käveli edestakaisin lattialla, pysähtyi Anteron eteen: Mutta olenko minä, oletko sinä me olemme siis heränneitä?
Mutt' itse Herra ymmärsi Ja Mariata puolusti Se Marialle kyllin. Hän oli Herran voidellut Ja rakkaudest' uhrannut Mik' oli kallihinta: Se oli paras palkinto, Kuin taivahinen soitanto, Sielulle autuinta. Merellä. Jumala, suuri Luoja, Lunastaja, Taivahan, maan ja meren perustaja! Suuret Sun työsi, käsialas suuret, Syvähän tunkee viisautes juuret.