United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Mitäkö minä siitä arvelen? Samaa kuin sinäkin. Siinä on lunta eri määrät. Laskeudutaan metsään ja pannaan tapetut sudet tähän kivelle; sillä jos lumituisku ehtii tänne, ennen kuin olemme tulleet takaisin, ehkä emme niitä löydäkään." Pojat eivät erehtyneet arveluissaan lumipilvestä. Iltahämärissä he jo olivat tekemässä seipäistä ja havuista suojakatosta.

Palvelustytön laskivat roistot seuraavana syksynä puolikuolleena irti, mutta talon tytär oli jo kesällä heidän rääkkäyksistään kuollut. Kolmen pitäjän nimismiehet olivat ryöstön jälkeen olleet ajamassa Jaskaa ja hänen miehiänsä takaa, mutta jatkuva lumituisku teki kaikki järjestysvallan yritykset turhiksi.

Jouluaamun sarastaessa lähetti hän palavan rukouksen taivaaseen hänen puolestaan. Kenties ottaa joku niistä lempeistä enkeleistä, jotka silloin palaavat maan päältä, missä he jouluaattona ovat vierailleet, tämän rukouksen mukaansa ja laskee sen Kaikkivaltiaan jalkojen juureen. Joulutervehdys sydänmaasta Ankara lumituisku oli raivonnut kautta maan.

Kun näin oli tehty, lähdettiin taas liikkeelle. Matkalla tyttö kertoi, että hän oli tällä kertaa vain kahden nuoremman siskonsa kanssa kotona Kuusivuoren asukkaista. Isä ja äiti ja pari nuorta naapuria olivat menneet kylälle joulua viettämään ja kirkossa käydäkseen. Lumituisku oli estänyt heitä pääsemästä kotiin.

Eteenpäin! hän huusi oriille ja tämä juoksi taas iloisesti metsässä. Puolen tunnin jälkeen metsikkö harventui ja tultiin aukealle. Feliks huusi ihastuksesta. Ei ainoastaan myrsky ja lumituisku varsin tauonnut, vaan nuorukainen näki lähellä suuren, komean hovin, missä hän toivoi saavansa itsellensä ja aina vielä tainnuksissa ja pyörryksissä olevalle Ivanille suojaa.

Vilusta ja näljästä voimattomina kaatuivat Ranskalaiset kymmenittäin tien viereen, jossa lumituisku pian hautasi heidät valkean vaippansa alle. Siellä ei huolinut sukulainen sukulaisesta, välin-pitämättömänä näki tuttava tuttavansa kaatuvan tien viereen, leivänpalasen taikka hevosen luun tähden löi veli veljensä ja ystävä ystävänsä, armotta kuolijaaksi!

Lumituisku ei lakannut pyryttämästä; se melkein häikäsi silmiä ja itse korppikin, tuo muutoin suoraan ja tyynesti lentävä lintu, tuskin taisi lentääkään, vaan liiteli laateli vaivalloisesti ja melkein kuin viskattuna välisti korkialle ilmaan, välisti alemmaksi laksoon. Lents käveli tunasi vastatuulta lumessa, ja vihdoin hän hengitti huokeammin. Tuolla näkyy huoneita!

"Luuletko että hänen oli hyvä olla tunturilla tänään", sanoi hän, "kylmä oli, lumituisku toista pahempi tuprusi häntä vastaan ja hän kulki melkein paljain rinnoin, tuo raukka, jotta nuttu säästyisi tästä ilmasta. Häntä väristytti ja vilutti, mutta eteenpäin hänen täytyi kulkea yhtä kaikki, eikä hänellä ollut ruo'an kipinätäkään, eikä mitään lämmittämisen keinoa löytynyt.

Ulkona oli nousnut hirmuinen lumituisku ja tuuli riehui ja raivosi myllyn ympärillä, että ikkunat pärisivät. Mutta kädet seljän takana käveli Ojamylläri tuvassa pitkin ja poikki, ja niin kului tunti tunnin perään. Mutta, mitä hurjemmin tuuli riehui ulkona ja rakeet ikkunaa vasten löivät, sitä hiljaisemmaksi kävi myrsky Antin sydämessä, ja viha meni, katumus tuli.

Jäätehinen sylkäsi kalossin pois suustaan, veti suunsa täyteen talvi-ilmaa ja puhalsi sen sieraimista ulos. Heti syntyi semmoinen lumituisku että se tuota pikaa peitti seudun miehenkorkuisille niedoksilla. Mihin päin se jäikään kahvipata?" kysyi jäätehinen.