United States or Christmas Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muista antaa Hannekselle 10, kun se kesän perhosista sinulle kirjottaa! Tule pois! sanoi kapteeni tuimasti. Ja, ai-ai sitä meidänkin likkaa, jatkoi Hinkki, kun nostaa hameitaan, katos noin: Hinkki rupesi matkimaan kapteenille Magdan tanssia. Pidellen käsillään muka hameita mahan päällä hän hyppi yhdellä jalalla eteenpäin ja toisella jalalla potki hurjasti ilmaan.
Paronessa kertoi senjälkeen kuinka tämä oli tapahtunut. Lasten juostessa ja leikkiä lyödessä vallilla oli toinen poika tullut liian kovasti tuupanneeksi likkaa selkään; siitä se kerrottu vahinko. Tämä tapaus teki kuitenkin onneni linnassa ollessani. Minä pääsin tästä lähin linnassa olemasta, paitsi niissä tapauksissa, kuin minulla oli joku asia siellä toimitettava.
"Ei hätä hävetä käske, kiiret kauan kiinnitellä," vastasi eno. "Eihän se raskasta ole, etkös sitä käsitä. Minä olen itse aikanani kerjännyt, joka käy helvetin hyvin, kuin vaan vähä tottuu. Minulla on itselläni muutamia poru-kitoja ruokittavana, ja palkka on s n pieni, muutoin sinä kyllä saisit jäädä kotia; nyt se on aivan mahdotointa. Minä olen jo puhutellut Koskelan likkaa, joka ensi aluksi ottaa sinun myötänsä, sitten se kyllä käy itsestänsä.
Menetkö, menetkö tiehes täältä, sinä häijy herjaaja sinä ilkeä MIEHET. Jo nyt riittää. Tule pois, muuten saamme Annalta ikuiset vihat. MAUNO. Kohta, kun panen pikkuisen hyryä vaan lisäksi. Katsopas tätä, Anna! Viisitoista nättiä likkaa. Nättiä likkaa, nättiä likkaa, Viisitoista nättiä likkaa, On näin pulskalla pojalla. Kuusitoista kuolemani jälkeen.
Jo ensi silmäyksessä huomasin minä hänen solakan vartalonsa, sievän balettipukunsa, nätit jalkansa... Ei! Minä en voi sanoilla selittää sitä ihanata olentoa, jonka sain viereeni. Hän tarttui oikeaan käteeni, kysyen: »ketä sinä etsit...» Voi peijakas tuota heleätä ääntä! Ketä sinä etsit, kysyi hän.... Sinuttelemaan rupesi heti... No sit' oli likkaa!
AAPO. Siinä ei mitään ihmeteltävää. Talomme on huutavassa hukassa, ja tuo neitonen toivoo, vaikka luullakseni turhaan, pääsevänsä emännäksi paljoa parempaan taloon. Olenpa kuullut, että hyväilee häntä tuo hyväkäs Sorvarin Juhani. JUHANI. Sinä piikkileuka Jussi! olisit nyt kintaissani, pyhkeilisinpä sinua vähän. Narrata likkaa ikuiseen häpeään!
Emäntä meni halustakin, sillä kahvi se hänen parastansa oli. Siihen hän aina turvasi, kun miehen ylivalta talossa hänelle liika raskaaksi kävi. Jäätyänsä isännän kanssa kahden kysyi matami: »Miten Iiri nyt jaksaa? Hupaista olisi nähdä Liisan likkaa.» »Mikäpä häntä vaivaisi?» sanoi isäntä ynseästi. »Ruokaa on ja vaatteita ruumiin verhoksi mitä tuommoinen orpo muuta tarvitsee.»
Kotikartanolle tultua, kun näki ikkunasta valon, välähti mieleen kuin iloista toivoa, vaan mielessään hän näki isän ja äidin olevan äänettömiä ja vakavia, ja se painoi mielen heti alas. Hän toimitti kelkan korjuuseen hyvin hiljaa, nousi portaita melkein varpaillaan, hilliten likkaa, joka toimessaan kompuroi kolisten.
Mutta hupaistapa olisi häntä nähdä huomenna, kun hän taas varmaankin tulee postia hakemaan ja tavallisuuden mukaan huutaa Helyä eikä näekään 'söötä vaakra likkaa', vaan sen sijasta Taaven-muorin rypistyneet kasvot.» »Mitäs tuommoisia turhia lärpöttelet. Vihdat ovat nyt valmiit, mennään kotiin», sanoi Hely. »Mennään vain», virkkoi Hanna, »ja vie terveisiä Martille». »Kyllä!
Pidetään sitten kippi tiistai. Noh skool. Skool. Niitä lapsiakin on niin saakelisti siunattu meille, että kiittää Jumalaa, kun yhdestä tyttärestään pääsee. Vielä pojista on talliin apua mutta Herra auta, kun on talossa 7 likkaa. Ennenkuin noille kaikille on saanut miehen on hulluheikki helkkarissa. Pitäisi flikkalapset. Miksi siunataan liika paljon naisväkeä mailmaan?