United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikki olivat hyvillään, ja Heikki riensi noutamaan, mitä metsämiehet eivät olleet jaksaneet tuoda hirvenvasikan lihoista. Sinä iltana sai jokainen syödä kylläkseen ja enemmänkin, ja lapset saivat maata tiheäkarvaisella hirventaljalla. Tyytyväisyys oli yleinen, ja Mattu kehuskeli poikain reippautta.
Nuotiovalkean tasaisen lämpimän ääressä, tuoksuvalla havuvuoteella he saivat suloisen levon päivän vaivoista. Ennen kuin harmaa talvipäivä oli valjennut, metsästäjät olivat jo nylkeneet ilveksen ja keittäneet suurimman osan niiden lihoista, sillä metsäsuomalaiset eivät suinkaan inhonneet ilveksen lihaa.
Ilpotar, hyvä emäntä, hänpä tuon sanoiksi virkki: "Ohoh piika pikkarainen, orjani alinomainen! Pane keittoa patahan, tuo olutta vierahalle!" Tyttö pieni, tyhjä lapsi, pahin astian pesijä, lusikkojen luutustaja, kapustojen kaapustaja pani keittoa patahan: luut lihoista, päät kaloista, vanhat naatit naurihista, kuoret leivistä kovista.
Ampui kohta kolmannenki: kävi kohti kolmannesti, sapsohon sinisen hirven alta vanhan Väinämöisen; ampui olkisen orihin, hernevartisen hevosen läpi länkiluun lihoista, kautta kainalon vasemman. Siitä vanha Väinämöinen sormin suistuvi sulahan, käsin kääntyi lainehesen, kourin kuohu'un kohahti selästä sinisen hirven, hernevartisen hevosen.
»On se niin korea, että sille tarjotaan luut lihoista, päät kaloista, kuoret leivistä kovista ja saa seistä oven suussa orren alla, kahden kattilan välissä, kun sinne menee kärkkymään», sanoin minä hyvin kolkolla äänellä. Pekka kävellä vihmoi kotiin, minä jäin työhöni. Leikkasin muutaman lyhteen, lähdin huvikseni kävellä völäilemään pitkin piennarta. Menin metsään, istuin kivelle.
Minä arvelin, että hän meni Pekkalaisen luo, ainakin hän sanoi sinne menevänsä." "Minkä verran teillä on ruokavaroja talveksi?" "No, jauhoja on tarpeeksi asti, mutta lihaa on niukalti. Talvi tuli liian aikaisin, niin että saimme lintuja vähän. Yhden karhun saimme loukusta, mutta sen lihoista jaoimme Elgsjön suomalaisille.
Se minulle syöäkseni: Luut lihoista, päät kaloista, Siitalot sianlihoista, Kuoret leivistä kovista, Murut muista suuruksista. Ei uskottu uupuvani, Ei varattu vaipuvani; Jos ma uhkin uuvuksissa, Väsyksissä väännättelin. Uupuivatpa uhkiammat, Väkevämmätki väsyivät, Saati mie vähäväkinen, Lapsi pieni pikkarainen; Välehen vähä väsyvi, Pian uupui pikkarainen.
Parhaat ruokatavarat oli syöty, lihoista oli vaan jälellä luut, joita uiksenteli viinilätäkössä kellarin permannolla, pullojen kappaleita ja lasin möyhyä oli eräs nurkka täynnä, erään tynnörin tappi oli jäänyt auki, ja tynnöri oli juuri kuiviin vuotamaisillaan. Hävitys ja kuolema vallitsi ylt'yleensä niinkuin sotakentällä. Viidestäkymmenestä makkarasta oli tuskin kymmentä jälellä.
"Siellä ei ole mitään hätää", kertoi Mattu palattuaan takaisin; "siellä syödään vielä selvää leipää, eikä meidän tarvitse heille antaa lihoista". "Anna heille kuitenkin", sanoi Yrjänä, ja sitten tuli Grills itse tuomaan suoloja, joita tiesi heidän tarvitsevan teurastetun lehmän lihoihin. "Vappu käski kiittää ja sanoa terveisiä; hän arveli, että kylläpä te usein teurastelette."
Nyt uhri viimeinen tehkäämme, savu viimeinen suitsuamaan pankaamme! Huolellisesti oli kaikki luut syödyistä lihoista talteen pantu ja koottiin nyt uhriarinan päälle. Sen tehtyä pinottiin pitkiä halkoja kodan muotoiseksi suippopinoksi paaden ympärille ja sytytettiin. Miehet seisoivat puolikehänä tulen ympärillä ja naiset sulkunuoran takana.