United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kreivitär Liewen oli lapseton; luonnollista oli siis, että molempain rakkaus oli kääntynyt heitä lähinnä olevaan henkilöön, poikaan ja veljenpoikaan, Kaarle Viktor Bertelsköldiin.
Meidän tilamme on niin kurja ja Ruotsi on niin likellä peri-katoa, että, jos Teidän Majesteettinne viipyy vielä kauvemmin pois maastansa, niin taitaapi pian pahoja tapahtua." "Mitä se olisi?" kysyi Kaarle. "Että valtio-neuvosto ja kansa panevat Teidän Majesteettinne viralta pois," vastasi Liewen pelkäämättä.
Mutta Liewen oli rauhallinen ja ymmärtäväinen mies: hän antoi kuninkaan raivota, lauhdutteli häntä ja selitti valtakunnan tilan hänelle elävillä väreillä. "Sota, nälkä, taudit ja muut onnettomuudet," sanoi hän, "ovat saattaneet valtakunnan niin kurjaan tilaan, ett'ei pystytä enään torjumaan vihollisia Itämeren- ja Saksan maakunnista.
Toista silloin, kun kreivitär Ebba Liewen, syntyjään Bertelsköld, kävi täällä veljensä vaimoa ja rakastettua nuoruudenystäväänsä tervehtimässä; toista silloin, kun ainoa poika Kaarle Viktor sai lomaa käydäkseen äitinsä luona. Nämä vierailut olivat tulleet Falkbyn muuten yksitoikkoisen ja yksinäisen elämän valokohdiksi; ja ne olivat talon almanakan merkkipäiviä, joiden mukaan aikaa laskettiin.
Ja kreivitär Liewen lähti tiehensä mieli kuohuen ja vapisten, pää pystyssä, mutta kasvot tulipunaisina. Olisi tarvittu vain yksi ainoa sana, ja hän olisi itkien heittäytynyt veljensä syliin. Mutta tätä sanaa ei kuulunut, ja veli ja sisar olivat iäksi eronneet. Kreivi Torsten seisoi vähän aikaa hämmästyneenä tästä tuon leppeän ja hennon olennon noin tavattomasta kiivaudesta.
Me inttelemme tuulentuvista ja unohdamme, että todellisuudellakin on omat vaatimuksensa. Minä tahdon miettiä esitystäsi. Kaikki asiat on mahdollisuuden mukaan järjestettävä. Kreivitär Liewen näki kyllä, ettei hänen yrityksensä ollut onnistunut.
Bertelsköld nousi istuimeltaan ja otti hattunsa. Jäähyväiset oli pitkäksi ajaksi sanottava. Ebba Liewen tunsi sen ja otti puhuakseen. Kustaa, sydänkäpyseni sanoi hän hellästi, elämäsi on tähän asti ollut pelkkiä vaaroja ja taisteluita; ei kukaan rohkene epäillä sinun urhouttasi. Sinä olet tähän asti ollut maanpakolainen, jonka nuoruus on huvennut verenvuodatuksissa vierailla mailla; mutta isänmaasi tarvitsee sinua yhtä hyvin täällä kotona meidän luonamme. Sinä et saa enää elää yksistään kunnian vuoksi. Sinun pitää elää meidänkin tähtemme, jotka sinua rakastamme, sisaresi ja Eevan vuoksi.
Ebba Cecilia Liewen, syntyjään Bertelsköld, oli valtarouvana prinsessa Ulriika Eleonooran seurueessa seurannut hovia Kristinehamniin. Hovin naiset olivat niin hyvin kuin voivat majoittuneet parhaimpiin taloihin, ja kreivitär Ebballa oli hallussaan kolme tai neljä huonetta lähellä prinsessan asuntoa. Oli iltapuoli samana päivänä, jona äskenkerrottu katselmus pidettiin.
Mutta nämä naiset olivatkin vain hänen sisarensa, kreivitär Liewen, ja heidän molempien lapsuudenystävä Eeva Falkenberg, tätä nykyä Rhenfeltin leski, jotka olivat saaneet tämän yksipäisen soturin yhdeksi illaksi jäämään luoksensa.
Sanojeni johdosta synkkeni kuninkaan katse huomattavasti ja pelkäsin jo avomielisessä rohkeudessani menneeni liian pitkälle. Mutta kuningas virkkoi ainoastaan: »Kyllä pidämme Suomen muistissa.» Hetken kuluttua lisäsi hän kuin itsekseen: »Suomalaiset ovat aina olleet sotajoukkoni horjumattomin osa.» Samassa astui huoneeseen kenraaliluutnantti kreivi Liewen.