United States or Sierra Leone ? Vote for the TOP Country of the Week !
Leveiden siipirataskomeroiden alla velloivat vedessä punaiset siivet niin että vesi vaahtosi niissä; kajahti sitten kolme laukausta laivan keulaan asetetuista tykkisistä ja pian senjälkeen laski laiva rantalaituriin juuri meidän asuntomme edessä. Riemu oli valtava, kansajoukko huusi ja hurrasi, eikä tahtonut todeksi uskoa tuota ihmelaitosta.
Kansainportissa elävät kirgiisit, paimentolaiskansa niinkuin heidän heimoveljensä kahden maanosan välisen rajan toisella puolella. Kansoihinkin nähden Europpa täällä huomaamatta muuttuu Aasiaksi. Kielensä puolesta kirgiisit ovat sukua tatareille, mutta eroavat heistä huomattavasti mongolisten rakosilmiensä, leveiden poskipäidensä, litteän nenänsä ja keltaisenruskean ihonvärinsä puolesta.
Ne kaksi, jotka pitelivät raakapuuta, ja joiden kalpeat kasvot näkyivät leveiden hattujen alta, näyttivät hänestä, merenvaahdon kummallisessa valossa, enemmän kuolleilta kuin eläviltä, eivätkä he virkkaneet sanaakaan.
Sitte tulee naisten salonki ja eräs salonki, joka on kaunistettu kynttilä-ruunuilla, kiikkuvilla lampuilla sekä lasilla peitetyillä maalauksilla. Nämä loistoisat huoneet saavat valonsa sivuille tehtyin aukkoin kautta ja ovat ylikannen kanssa yhteydessä, leveiden portaiden kautta, jotka ovat varustetut metallipykälöillä ja mahonkipuusta tehdyillä käsipuilla.
Pitkin kaupungin merenpuoleista sivua kulkee maavalli, jolla vilkkaan liikkeen vuoksi tilava tie kulkee. Tämän edustalle laivat lasketaan, ja tältä vallilta menee joukko laivasiltoja mereen; niiden välille on suuria vesiluomia laitettu. Näissä laivat monikertaisissa riveissä kaupungin piirittävät. Satama lukemattomine laivoineen on todellakin komea, mutta kaupunki itse, melkein hiekattomine katuineen tuskin missään tarjoaa miellyttävää näköä. Katujen varsilla on huoneita huoneiden vieressä, yksitoikkoisesti toinen toiseensa päättyen, eikä pienintäkään paikkaa, jota käyttää voisi, ole jäänyt unohduksiin. Kaupungin suurin osa on rakennettu suoraan kulmaan. Huoneet ovat puusta, ja tuskin yhtään on niistä, jossa ei kauppaa käytäisi. Ainoastaan kaksi katua on muista eroavaista. Suurin on Broadway, joka 70 jalan levyisenä ja melkein Suomen peninkulman pituisena kulkee melkein kaupungin lävitse. Mitä loistavimmat rakennukset ja siisteimmät kauppapuodit kaunistavat sen molempia sivuja, ja määrätyillä päivän tunneilla nähdään New-Yorkin ylhäisön tällä käyskentelevän. Leveiden jalkakatujen väliin on jätetty leveä tie vaunuille, jotka loppumattomassa rivissä sitä ylös ja alas pyörivät. Ei ainoakaan käypäläinen voi tälle tielle ilman vaaratta astua, sillä harvoissa kaupungeissa on liike hevoisilla ja vaunuilla niin suuri kuin New-Yorkissa. Näiden joukossa varsinkin ilmestyvät suuret yhteis-vaunut ja hoijakat.
Pekka oli jonkin aikaa paarustanut reen kupeella ja leveiden hartiainsa voimalla kiskaissut sen ylös kinoksista silloin, kun se vaipui niin syvälle lumeen, etteivät hevoset kyenneet saamaan sitä liikkeelle. Viimein väsähtyivät kuitenkin hänenkin voimansa ja reki puuttui auttamattomasti korkeaan lumivuoreen. No? huusi Bertel kärsimättömästi. Mikä hätänä?
Toisia niistä hyväksyttiin, toisia hyljättiin joko litteiden kavioiden tai leveiden vuohiaisten vuoksi, ja lukkari asetti viimeisen hyväksytyn hevosen korvan juureen numerot 1 ja 2 ja huusi: "täysi tusina!" "Olisi täällä vielä Hokkalan Matilla ruunikko", selitti Kankkulainen tohtorille. Tohtori nosteli kärsimättömästi olkapäitään ja huusi tuimasti: "Hokkalan Matti-tomppeli, suoriudu tänne!"
Tässä asennossa hän oli tervassoihdun valossa sopivana maalitauluna solassa oleville. "Kuka siellä on?" huusi hän vielä kerran perässä tulevalle toverilleen. Silloin goottilainen heittokeihäs lensi leveiden panssarilevyjen läpi hänen rintaansa. "Vihollisia, voi!" huusi kuoleva ja putosi taaksepäin satulastaan.
Charlotte oli oikeassa: ylpeässä umpimielisyydessään ja arvokkaisuudessaan näytti "kauppias" todellakin siltä, kuin kunnioittaisi hän korkeita vieraita läsnäolollaan, ja minusta tuntui, kuin olisi koko se loisto äkkiä levinnyt hänen esi-isiensä vanhaan, synkkään taloon ja kivikaarien yli, joista joka sana, joka askel majesteetillisesti kaikui, ja leveiden vaan hienotekoisilla käsipuilla varustettujen portaiden yli.
Saralla oli tapana joka aamu tehdä ratsastusretken tämän palvelijan seurassa, joka oli hänelle hyvin uskollinen. Sara pukeutui ruuniin läninkiin ja kasmiri-vaippaan suurilla napeilla, kätki olkihatun leveiden reunojen alle pitkät, mustat palmikkonsa, jotka riippuivat pitkin. selkää, ja sytytti hyvänhajuisessa nesteessä kostutetun sikarin.