United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
En malta olla antautumatta puheisiin hänen kansaan, siirryn hänen viereensä, kysyn, minne on matka, ja saan kuulla, että hän on menossa lääninvankilaan suorittamaan vedellä ja leivällä sakkoja maksamattomista ruunun rästeistä. Hän oli saanut sen vihdoinkin valmiiksi, elämänsä työn ja kaiken työnsä tarkoituksen: oman huoneensa metsään, kannokkoisen ahon laitaan.
Leivällä ja sanalla, eikä viisaudella on suomenkansa ennenkin elänyt.
Hän ilmoitti, että Amalasuntan ensimmäinen hallitustoimi olisi Rooman kansan yleinen ruokkiminen leivällä ja viinillä, ja päätti puheensa ilmoittamalla seitsenpäiväiset sirkusleikit, kilpa-ajot kahdenkymmenen yhden espanjalaisen nelivaljakon välillä jolla hän viettää Atalarikin valtaistuimelle nousemista ja ryhtymistään kaupunginpäällikön virkaan.
Ensi päiviä Shpalernajassa ollessani lohdutin usein itseäni muistelemalla ensimäisen "separatistimme" Yrjö Maunu Sprengtportenin isää, joka venäläisessä sotavankeudessa ollessaan sai erään karkausyrityksen takia kahleisiin sidottuna virua kokonaista seitsemäntoista kuukautta pimeässä tornissa sekä elää koko tuon ajan pelkällä vedellä ja leivällä.
Kansassa hän saavutti pyhyyden mainetta kiduttamalla ruumistansa; hän käytti likaista säkkikangaspaitaa, eli vedellä ja leivällä, ruoski usein itseänsä ja joka päivä polvillansa pesi kolmentoista kerjäläisen jalat. Mutta täten ulkonaisesti osoittaessaan nöyryyttä esiytyi hän samalla taipumattoman ylpeänä pappisvallan puolustajana.
"Tulevathan nuo nyt ilmankin toimeen," tapasi Matti sanoa, kun Sanna varoja pyysi maitotilkan ostoon lapsille. "Hyvä ihminen," vastusteli Sanna, "mitä nuot toimeen tulevat kuivalla leivällä ja silakoilla... Joskus edes tarvitsevat maitotilkan, lapsiraukat ... ei noilla muutenkaan ole herkulliset olot.." Sanna heltyi ja Matti rupesi vastahakoisesti taskujaan kaivelemaan.
Mikäpä siinä muu neuvo oli emännällä, kuin että hänen täytyi keittää puuro sepälle punnituista jauhoista. Tavallisesti tuli siitä kolme isoa kuppia täyteen. Kun puuro sitten tuli valmiiksi, asteli seppä juhlallisesti ruoan ääreen. Ensinnä pohjusteli hän itsensä hyväksi silakalla ja leivällä, ja kun hän tuon pohjustelemisensa oli lopettanut, oli silakka-lahturi saanut aika kuraasia.
Nyt hän oli täällä ja tahtoi, armollisen eno Frölichin luvalla, viikon tahi kaksi istua Korsholmassa. Ei kuitenkaan vedellä ja leivällä? vastasi kreivi Frölich nauraen. Tiedätkö, mon cher ami, että kravut ja aatelismiehet eivät menesty Pohjanmaalla? Sen tietää sukuni vanhastaan, vastasi nuori kreivi samaan tapaan.
Kuin muukin! Olkaa hyvä ja tuokaa minulle kupillinen teetä. Voileivilläkö vaiko muulla leivällä? Kaviaarivoileivillä. Ettekö tahdo pitää minulle seuraa! Istukaa. Te näytätte niin väsyneeltä. Oletteko kauan ollut täällä siivoojana? Kaksi kuukautta. Missä te olitte ennen? Tupakkatehtaassa. Eikö tehtaassa ole pieni palkka? On. Täällä ansaitsette kai enemmän. Kyllä. Istukaa vähän ja puhukaa.
Suuren kaupungin elämä, joka on kiihkeimmillään, hienoimmillaan ja hauskimmillaan, häntä kyllästyttää. Ja vieraan maan vihreän himmeät metsät, joiden jokaisesta lehvästä tuoksuu unettava hekkumallinen rauha, alkavat yht'äkkiä kuin etoa sydäntä. Hänestä tuntuu siltä kuin olisi hän elänyt kauan vedellä ja leivällä, ja hän kaipaa suolaa.