United States or Paraguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eeli nukkui ja oli kuulevanansa Väinön vienon ja kauniin tenorin laulavan: "Hiljaa, hän nukkuu jo"; Emma ei saanut unta silmiinsä; hän muisteli kaikkia mitä Onni Leino oli sanonut hänelle, ja kaikkia niitä merkityksellisiä katseita, jotka olivat sanoja seuranneet. Selma taasen tanssi unissansa Arvon kanssa. Vuotta myöhemmin. Kirje Selma Sauriolta Emma Luodolle. Helsingissä, 10 p. toukok. 18
Enpä voi ilon eleä. Enpä voi ilon eleä, Enkä leino leikin lyöä, Ilon illan oltuani, Leikin leikaheltuani.
Hänellä oli varoja, eikä heidän siis erin kauvaa tarvinnut häitä odottaa. Luoto oikein hikoili, niin häntä vaivaisi kertomus rakkaudesta, jolla ei ensinkään ollut odottamisen halua. Kun Leino lähti pois, oli hän niinkuin Väinökin saanut isän lupauksen kihlauksen viettämiseen syyskuussa.
Kun Selma lisäksi muistutteli kuinka paljon Vainio oli hänen kanssansa tanssinut, oli hän ihan varma siitä, että Vainio olisi sanonut hänelle tuhansia yhtä muistettavia sanoja, kun Leino oli Emmalle sanonut, mutta nyt nyt oli hän liiaksi oikeamielinen sitä tekemään. Vainio unohtaisi hänen jonkun kauniin lemmen tähden, joka ei ollut kihloissa.
"Mitäpä sinä sanotkaan", huudahti Selma, "sanotko sinä todella, että Leino oli kaunis, kun Vainio oli hänen vieressänsä. Oletteko milloinkaan nähneet niin erinomaisen kauniita kasvoja kuin hänen? Minä tunnustan rehellisesti, ett'en minä tiedä, miltä toiset näyttivät; niin hänen muotonsa minuun vaikutti."
Näyttää melkein siltä, kuin olisi Eino Leino liiaksi antautunut tuohon kirjalliselle kriitikolle niin luonnolliseen houkutukseen: kaikessa jyrkkyydessään seurata sitä periaatetta, että kirjailijan tuotanto on suoranainen tulos hänen »moraalistaan» tämän sanan ranskalaisessa merkityksessä ja siis myös välittömästi kuvastaa siinä tapahtuneita liikkeitä ja muutoksia.
Onni Leino on muiden lauluseuran jäsenien kanssa esitelty tädille, ja kun me tapasimme toisemme kysyi hän sinua. Hän tuli ihan punaiseksi, lausuessaan sinun nimeäsi. Nyt sinun pitää syleilemän Eeliä ja sanoman hänelle, ett'ei hän sinä ilmoisena ikänä ansaitse tulla Väinön morsiammeksi, jos ei hän auta sinua, niin että te tulette tänne. Väinö käy ja toivoo teidän ilmestyvän.
Realismi oli meillä ollut suorasanaisen kirjallisuuden kehitykselle mitä edullisin. Ainoa runon-muodon käyttäjä, jonka se oli pinnalle kohottanut, oli Kasimir Leino. Eräät, kuten Valter Juva ja Severi Nuormaa, kumpikin monen kauniin sävelen kaiuttajia, eivät syystä taikka toisesta näytä tuossa kylmässä, ankarassa ajassa saavan kyllin ilmaa siipiensä alle.
Sen ohella Eino Leino tunnustaa runon olevan siitä merkillisen, että isänmaallinen tunne siinä esiintyy jo ainakin yhtä voimakkaana kuin »Maamme»-laulussa, vaikka se onkin niin paljon ennen sitä kirjotettu. Ja luullaksemme J. Krohn'in vaikutuksesta Eino Leino yleisarvostelussaan sanoo Juteinia järkeileväksi, ratsionalistiseksi hengeksi.
"Hyvä neiti Saurio", virkkoi tämä nuori "liber studiosus" puhtaalla ja sointuisalla äänellä, "minä rukoilen teiltä anteeksi, kun tulimme näin aikaisin; mutta syy ei ole meidän vaan neiti Luotojen; he tahtoivat tulla puolta tuntia ennen kuin muut vieraat, ja sentähden ovat Leino, minä ja Väinö myöskin täällä."